Uudet teknologiat pakottavat organisaatioita kulttuurien ja toimintatapojen uudistamiseen. Voivatko yksityisen ja julkisen sektorin johtajat oppia toisiltaan muutosten edessä?
“Halusimme keksiä nimen, joka vetoaa ja kattaa tutkimuksemme kohdealueet”, Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön sekä InnoLabin tutkijatohtori Khuram Shahzad taustoittaa tutkimusprojektinsa otsikkoa. Se alkaa leikkimielisellä kysymyksellä Brothers from a different mother? (suom. Veljeksiä eri äidiltä?). “Vaikka yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on omat toimintamallinsa, ne toimivat saman kansallisen sateenvarjon alla”, Shahzad selittää.
Digitalisaatio ja teknologian lisääntyminen yhteiskunnassamme ovat luoneet yhteisen haasteen näille kauan kadoksissa olleille sukulaisille. Kun tieto on hajautuneempaa kuin koskaan, kuinka säilyttää toiminnan läpinäkyvyys ja luottamus tärkeiden sidosryhmien välillä?
Shahzadin johtama tutkimushanke tarraa tähän haasteeseen kiinni johtamisen näkökulmasta. Hanke selvittää, mitä johtamisen taitoja vaaditaan uusien teknologioiden jalkauttamiseen yksityisiin ja julkisiin organisaatioihin. Ryhmän huomion keskipisteenä on teknologia nimeltä lohkoketju (eng. blockchain).
LOHKOKETJU LUO LÄPINÄKYVYYTTÄ
Lohkoketju on digitaalinen tilikirja, joka “dokumentoi liiketapahtumia kahden osapuolen välillä todistettavasti ja pysyvästi” . Suurelle yleisölle se on tullut tunnetuksi kryptovaluuttoja koskevista uutisista. Shahzadin tutkimusryhmän mielestä se voi kuitenkin muuttaa merkittävästi tapoja, joilla organisaatioita johdetaan.
Jotta organisaatiota voidaan johtaa tehokkaasti, johtajilla on oltava kokonaiskuva organisaation toiminnasta. Tämä kuva kattaa sekä sisäiset että ulkoiset kanssakäymiset esimerkiksi sidosryhmien kanssa. Ohjatakseen laivan turvallisesti jatkuvien tietovirtojen läpi, johtajat tarvitsevat lokikirjan, joka kertoo, mitä reittejä organisaatio on kulkenut nykypisteeseen. Aiemmat päätökset luovat pohjaa kehitystyölle.
Lohkoketju lisää läpinäkyvyyttä monitasoisten organisaatioiden ja sidosryhmäverkostojen välille. Sen avulla voidaan vähentää riskejä rikkinäiselle puhelimelle, roskapostille ja jopa petoksille. Esimerkiksi tuotantoympäristössä se mahdollistaa toimitusketjun jokaiselle osapuolelle, raaka-ainetoimittajasta tilaajaan, pääsyn samoihin tietoihin. Teknologian toimintaperiaatteen ansiosta dataa ei voida helposti manipuloida. “Se lisää luottamusta ja turvaa yhteistyöhön”, Shahzad selittää.
YHTEISTYÖ ON AVAIN JOHTAMISEN KEHITTÄMISEEN
Vaikka lohkoketju avaa mahdollisuuksien maailman, monissa organisaatioissa se joutuu törmäyskurssille byrokratian kanssa. Shahzadin mukaan lohkoketjun kaltaisen teknologian tuominen voi johtaa arvoristiriitoihin ja muutosvastarintaan organisaatioiden sisällä. “Tavoitteenamme on haastaa olemassa olevia toimintatapoja ja helpottaa niitä tällä teknologialla”, hän taustoittaa.
Tutkimushanke tuo yhteen toimijoita molemmilta sektoreilta. Vero ja Kela edustavat julkisia toimijoita, kun taas lohkoketju-ratkaisuja palveluna tarjoavat suomalaiset pk-yritykset edustavat yksityisiä. Organisaatiot pääsevät yhdessä vertailemaan ja reflektoimaan teknologian käytöstä saatuja johtamisen oppeja.
Tutkimusryhmään kuuluu Shahzadin lisäksi julkisen sektorin innovaatioihin erikoistunut Vaasan yliopiston InnoLabin tutkija Sorin Dan sekä tohtoriopiskelija Faisal Imran. Ryhmä luo mallin, jonka avulla johtajat voivat kehittää teknistä ja sosiaalista osaamistaan lohkoketjun jalkauttamiseksi. Malli auttaa ymmärtämään, miten teknologia toimii ja soveltamaan sitä johtamistilanteissa.
TULOKSILLA OTETAAN ASKELIA KOHTI PAREMPIA PALVELUITA
Digitalisaatio haastaa organisaatiot kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen. Shahzadin mukaan johtajilla on muutoksessa merkittävä rooli. He arvioivat organisaation valmiudet ja päättävät, tarvitaanko kokonaisvaltaista kulttuurin muutosta tai sisäisten toimintatapojen sujuvoittamista uusien teknologioiden avulla.
Shahzadin tutkimusryhmä tuo johtajille tietoa lohkoketjun ymmärtämiseen ja tehokkaaseen jalkauttamiseen. “Heidän tulee ensin löytää kosketuspinta aiheeseen”, hän sanoo. “Kun he ymmärtävät, mistä siinä on kyse ja kuinka se tuodaan osaksi organisaation arkea, he ovat valmiita ajamaan muutosta.”
Lohkoketju voi parantaa yhteistyötä yli valtion, toimialojen ja sektorien rajojen. Se voi vähentää organisaatiokulttuurin siiloutumista ja tiedon hajaantumista. Sillä voidaan Shahzadin mukaan muuttaa palveluntarjontaa ja päätöksentekoa. “Mallimme voi hyödyttää esimerkiksi Valtiovarainministeriötä julkisten palveluiden uudistusten suunnittelussa.”
Suomalaiset johtajat ovat Shahzadin mukaan tehneet hyvää työtä lohkoketjun pilotoimisessa. Enemmän voitaisiin kuitenkin tehdä. “Asiat etenevät, mutta hitaalla vauhdilla. Me keskitymme teknologian tuomiin organisaatiomuutoksiin ja niihin valmistautumiseen,” Shahzad kertoo.
Shahzadin mukaan organisaatioiden tulisi rohkeammin hypätä teknologisen kehityksen kelkkaan muun yhteiskunnan mukana. Mitä nopeammin he sopeutuvat teknologian aiheuttamiin mullistuksiin, sitä paremmin he palvelevat tärkeimpiä sidosryhmiään: asiakkaita ja kansalaisia.
Khuram Shahzadin tutkimusryhmälle on myönnetty syksyllä 2020 Liikesivistysrahaston 50.000 euron apuraha. Tutkimusryhmän työ koskee LSR:n painoaluetta Johtamisen osaaminen. Lue muista apurahansaajistamme täällä.
Kuva: PhD Khuram Shahzad, tutkimusryhmän PI: “Brothers from a different mother? How businesses and public sector organizations develop leadership competencies and change processes for blockchain implementation (BizPub)” / Vaasan yliopisto