Historia

”Ennen kaupallista koulutusta”

Kun Liikesivistysrahaston hallituksen työvaliokunta perustamisen 60-juhlavuonna 1979 pyysi rahaston toimitusjohtaja Väinö E. Notkolta selvitystä rahaston varhaisesta historiasta, päätti toimitusjohtaja katsauksensa toteamalla, ettei Suomen taloudellinen vaurastuminen olisi ollut yhtä nopeaa ilman toiselle kymmenelle tuhannelle nousevan pitkälle koulutetun henkilöstön kykyjen, tietojen ja taitojen monipuolista vaikutusta. Monipuolistuva yhteiskunta ja sen talous asettivat tuolloin – kuten nykypäivänä – uusia ongelmia tutkimus- ja koulutustyön selvitettäväksi.

Liikesivistysrahaston tarkoitus ja tehtävä ovat rahaston perustamisesta lähtien liittyneet Suomen ja suomalaisuuden kannalta keskeisiin tapahtumiin tutkimuksen ja koulutuksen kentällä. Sen vuoksi onkin mielenkiintoista on myös kehityskaari, jossa 1800-luvulta alkanut modernisoituminen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi johti kaupallisen alan opetukseen ja lopulta Liikesivistysrahaston tehtävän kannalta olennaisesti kauppatieteiden tutkimuksen ja koulutuksen tukemiseen.

Ensimmäiset kauppakoulut ja kauppaopistot perustettiin Suomeen, koska modernisoitunut liike-elämä vaati uudenlaista osaamista, teoreettista tietoa sekä koulutettuja asiantuntijoita. Kauppatieteen ja sen professioiden kehityksessä tärkeitä vaikuttajia olivat varsinkin koulutusta ja tutkimusta edistävät järjestöt. Kuten muidenkin kaupallisten oppilaitosten perustamisessa myös kauppakorkeakoulujen perustamisessa olivat keskeisessä asemassa kauppiaskokoukset.

Korkeimman kaupallisen opetuksen aloittaminen oli esillä 1800-luvun lopulla Suomen yleisissä kauppiaskokouksissa, joista ensimmäinen pidettiin Helsingissä vuonna 1881. Vuonna 1882 aloittivat toimintansa Suomen ensimmäiset kauppaopistot, Helsingin ruotsinkielinen kauppaopisto (Privata Handelsläroverket i Helsingfors) ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulu (Brahestads Borgare- och Handelsskola), jota varten oli perustettu rahasto jo vuonna 1863 liikemies-laivanvarustajaveljesten Johan ja Baltzar Fellmanin testamenttilahjoituksen pohjalta. Vuosisadan lopulla perustettiin vielä kuusi uutta kauppaoppilaitosta, ensimmäisenä suomenkielisenä kauppaoppilaitoksena Kuopion kauppakoulu vuonna 1887. Erillisen suomenkielisen kauppakorkeakoulun perustamista Helsinkiin kannatettiin Kuopion yleisessä kauppiaskokouksessa vuonna 1895. Vasta syksyllä 1910 Suomen senaatti kuitenkin hyväksyi määrärahan Liikemiesten Kauppaopistolle kauppakorkeakouluopetuksen järjestämistä varten.

Kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa Helsingissä tammikuussa 1911. Sen tarkoitus oli antaa korkeinta taloudellista ja kaupallista opetusta ja täydennyskoulutusta liikealalla toimiville sekä kouluttaa kauppaoppilaitoksien opettajia. Oppimäärän suorittamiseen meni kaksi lukuvuotta. Kauppakorkeakoulu, kuten muutkin kaupalliset oppilaitokset Suomessa, perustettiin yksityisiksi oppilaitoksiksi, joiden toimintaa tukivat liikemiehet. Ne olivat alusta alkaen lähellä liikealaa, sillä oppilaitosten johtokuntiin kuului yritysjohtajia, mikä takasi yhteistyön elinkeinoelämän ja korkeimman kaupallisen koulutuksen kanssa. Juuri tämän tarkoituksenmukaisen toiminnan seurauksena syksyllä 1917 Kauppakorkeakoulun  rehtori  Kyösti  Järvinen, pankinjohtaja J. Axel Levonius ja vuorineuvos K. A. Paloheimo laativat luonnoksen maan liikemiehille ja toiminimille lähetettäväksi kirjelmäksi, jossa näitä pyydettäisiin tekemään lahjoituksia miljoonaan markkaan (2,37 mmk) nousevan Kauppakorkeakoulun kannatusrahaston hankkimiseksi.

Liikemiesten yhteisten ponnistusten tuloksena muodostui Liikesivistysrahaston alkupääoma, ja Kauppakorkeakoulun toiminnan jatkuvuus voitiin turvata. Liikesivistysrahasto perustettiin 7.11.1919. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat kauppaneuvos S.A. Harima, kauppaneuvos Osk. Huttunen, johtaja Otto Hyvärinen, rehtori Kyösti Järvinen, fil. toht., lehtori Pekka Katara, toimitusjohtaja Juho Kauppi, johtaja Oskari Kauppi, toimitusjohtaja Arvi Kuha, liikemies Juho Kuosmanen, vuorineuvos Magnus Lavonius, kauppaneuvos K. H. Lehtinen, pankinjohtaja J. Ax. Levonius, toimitusjohtaja H. W. Lyly, johtaja, konsuli Alwar Niklander, johtaja J. W. Paananen, vuorineuvos K. A. Paloheimo, puheenjohtaja Walter Rydman, kauppaneuvos E. V. Sellgren, senaattori Otto Stenroth, johtaja J. W. Taskinen, toimitusjohtaja Juho Uusimäki ja kauppaneuvos Alfred Wiljanen.

Yhdistysmuotoisena toimijana Liikesivistysrahaston tehtävä on rakentaa tutkimuksen ja koulutuksen väyliä myös käytännön liike-elämää palvelevaksi.