Ilmastokriisin kohtaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vaativat myös organisaatioilta luonnon taloudellisen hyötykäytön pysäyttämistä. EU-maiden kansalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi Suomessa 75 % vastaajista piti YLEn kyselyssä luontoa ja ympäristöä talouskasvua tärkeämpänä. Toisaalta Tampereen yliopiston tutkimuksessa vain 10─20 % vastaajista tunnisti omalla työpaikalla toteutettuja vihreään siirtymään tai ilmastonmuutokseen liittyviä kestävyystoimia. Epäsuhta kansalaisten huolen ja työpaikoilla toteutuneiden kestävyystoimien välillä on huomattavan suuri.
Siinä missä perinteiset työpaikat toteuttavat lähes yksinomaan johdon valitsemaa agendaa ja strategiaa, yhteisöohjautuvuus lähtee ajatuksesta, että ihmiset saavat itse muokata työtään ja toimintatapojaan. Jos yhteisöohjautuvuus tukee työntekijöiden aloitteita, pitäisi näissä organisaatioissa periaatteessa syntyä myös enemmän kestävyystoimia ja vihreän siirtymän aloitteita.
Tutkimushankkeen aineisto koostuu 30 itseohjautuvasta organisaatiosta Suomessa ja EU:ssa ja kysyy: Tarjoavatko itse- ja yhteisöohjautuvat organisaatiot positiivisen alustan kestävälle kehitykselle, vai vaatiiko kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttaminen myös näissä organisaatioissa (perinteisiä) ylimmän johdon päätöksiä?
Tutkimuksen tuloksena on mahdollista a) todentaa, pystyvätkö itseohjautuvat organisaatiot lunastamaan lupauksensa työntekijälähtöisten aloitteiden tukemisesta sekä b) mallintaa, miten ne sen tekevät, jos näin tapahtuu. Keskeiset löydökset tulevat siis liittymään kahteen asiaan:
- Miten hyvin työntekijöiden merkityksellisenä pitämät aloitteet toteutuvat työyhteisössä, eli toimivatko (edes) yhteisöohjautuvat organisaatiot demokraattisesti.
- Millaisia rakenteita ja toimintatapoja on työyhteisöissä, joissa työntekijöiden aloitteet toteutuvat keskimääräistä paremmin.
Tutkimus edistää keskustelua organisaatiosuunnittelusta ja demokraattisista organisaatioista, yhteisestä ja kollektiivisesta johtamisesta sekä työntekijälähtöisten innovaatioiden, kuten kestävän kehityksen aloitteiden, syntymisestä. Vaikka Suomessa on suuri määrä yhteisöohjautuvuutta soveltavia yrityksiä ja julkisyhteisöitä, tämä tutkimus antaa näyttöä siitä, missä määrin ne pystyvät tukemaan lupaustaan työntekijälähtöisestä toiminnasta. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten demokraattiset hallintomuodot toimivat työpaikalla. Tutkimusprojekti toteutetaan yhteistyössä Erasmus yliopiston (Hollanti), Wirtschaftsuniversität Wienin (Itävalta) sekä Aalto yliopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa.
Perttu Salovaara, FT, dosentti, on tutkinut itse- ja yhteisöohjautuvia organisaatioita 15 vuoden ajan. Hän on toiminut yli 20 vuotta organisaatiokonsulttina, jossa työssä hän on käytännössä kehittänyt uudenlaisia jaetun johtajuuden malleja ja yhteisöohjautuvia organisaatioita. Perttu on julkaissut yli 20 tieteellistä artikkelia näistä aiheista, ja häneltä ilmestyi v. 2020 kirja Johtopäätös ─ yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen (TEOS). Lisätietoja: perttu.salovaara [at] gmail.com ja puh. 040-718 7000
Tutkimushanke ”There is will, but is there a way? Emergence of environmental sustainability and employee-driven innovation in self-managing organizations” sai Liikesivistysrahaston 23.000 euron apurahan vuonna 2023.