Liikesivistysrahaston rahoittamassa Jyväskylän yliopiston projektissa tutkitaan ohjelmistokehittäjien kuormittavia stressikokemuksia sekä optimaalisina pidettyjä flow-kokemuksia. Projektissa on kerätty laajat aineistot ohjelmistokehittäjille suunnatulla kyselyllä (N=715) ja haastatteluilla (N=51). Kyselyvastaajat työskentelivät ohjelmistoalalla pääosin kokoaikaisissa, ohjelmistokehityksen eri osa-alueisiin liittyvissä tehtävissä. Haastateltavat työskentelivät suomalaisella ohjelmistoalalla sekä pelialalla. Koostamme alle keskeisiä tuloksia julkaistuista tieteellisistä artikkeleistamme. Projektissa ovat mukana Jyväskylän yliopistosta Markus Salo (projektin johtaja, apulaisprofessori), Saima Ritonummi (väitöskirjatutkija), Valtteri Siitonen (väitöskirjatutkija, yliopistonopettaja), Tampereen yliopistosta Henri Pirkkalainen (apulaisprofessori) sekä muita kanssakirjoittajia.
Ohjelmistokehittäjien kuormitus
Ohjelmistokehittäjät työskentelevät jatkuvasti muuttuvassa ja hektisessä työympäristössä, joka on vahvasti sidoksissa teknologian käyttöön. Työympäristön tuomat paineet, teknologian rooli sekä hallittavien teknologioiden määrä altistavat alalla työskentelevät teknologian käytön negatiivisille sivuvaikutuksille. Yksi tällaisista sivuvaikutuksista on teknostressi, joka tarkoittaa teknologian käytöstä suoraan tai välillisesti aiheutuvaa stressiä ja kuormitusta. Ongelma on merkittävä, ja ohjelmistokehittäjille suunnatussa kyselytutkimuksessamme 80 % vastanneista raportoivat teknologian käytön aiheuttamien stressaavien kokemusten olleen kuormittavuudeltaan joko melko tai erittäin korkeita.
Aineistomme perusteella yleisimpiä teknostressiä aiheuttavia tekijöitä ohjelmistokehitysympäristössä olivat käytettävyysongelmat, teknologian/informaation/työroolin ylikuormitus, epävarmuus ja toistuvat tekniset ongelmat. Näiden stressitekijöiden syntyyn vaikuttivat erityisesti teknologioiden sopimattomuus niille tarkoitettuihin tehtäviin, riittämättömät taidot teknologian käyttöön ja teknologiapainotteisten tehtävien kasaantuminen. Lisäksi kehittäjät kuvasivat ongelmia liittyen esimerkiksi puutteelliseen dokumentaatioon, heikkoon koodin laatuun ja vanhentuneisiin järjestelmiin. Näiden ongelmien tunnistaminen ja esiintuominen on tärkeää, jotta ohjelmistokehittäjien kokemaa stressiä voidaan ymmärtää paremmin ja kehittää keinoja stressin lieventämiseksi.
Ohjelmistokehittäjien flow
Työssä koettu flow on tärkeää niin työmotivaation kuin työn tehokkuuden kannalta. Tutkimusaineistossa ohjelmistokehittäjien flow-kokemuksia kuvasi erityisesti täysi uppoutuminen työskentelyyn, hallinnan tunne ja tekemisen sujuvuus. Kokemukset olivat ennen kaikkea sisäisesti palkitsevia, mutta niistä seurasi usein myös korkea suoritustaso. Eniten flow’ta ohjelmistokehittäjien työssä mahdollistivat:
- Optimaalinen haaste
- Korkea motivaatio
- Ohjelmointityökalujen hyvä käyttökokemus
- Ei häiriöitä tai keskeytyksiä
Optimaalinen haaste on kriittinen tekijä flow’hun pääsemisen kannalta; työtehtävien haastavuustason joko alittaessa tai ylittäessä oman osaamisen, flow’ta ei juurikaan synny. Tuloksissa korostui myös se, että ohjelmointityökaluilla (esim. ohjelmointikielillä ja koodieditoreilla) oli suuri merkitys työn sujuvuuteen. Hyvä käyttökokemus sekä helpotti että nopeutti ohjelmistokehittäjien työtä, kun taas nopean vasteen puute tai muut ongelmat työkalujen käytettävyydessä haittasivat flow’hun pääsemistä ja siinä pysymistä. Lisäksi keskeytyksetön työskentely koettiin merkittävänä flow’n kannalta, joten häiriöttömien hetkien ja keskittyneen työskentelyn mahdollistaminen ovat tärkeitä ohjelmistokehittäjien työssä.
Kirjoittajat: Saima Ritonummi, Valtteri Siitonen ja Markus Salo.
KTT Markus Salo: Software Developers’ Technostress and Work Productivity: Finding Ways to Manage Interruptions, Invasion, and Overload
Markus Salon tutkimusryhmälle myönnettiin syksyllä 2020 Liikesivistysrahaston 200 000 euron kolmivuotinen apuraha. Tutkimusryhmän työ koskee LSR:n painoaluetta Liiketoiminnan uudistaminen.