Liikesivistysrahaston myöntämä Tutkijat maailmalle -ohjelman apuraha auttoi minut tutkimaan Kiinan avointa tiedettä ensin kiinatutkimuksen ja elektronisen musiikin pääkallopaikalle Berliiniin, ja sitten suljettuun, koronaprotestien aikaiseen Pekingiin.
Kiinatutkimusta avoimesta tieteestä koronan aikaan
Tutkin väitöskirjassani avoimen tieteen käytäntöjä, joita ovat mm. avoin julkaiseminen, tutkimusdatan avaaminen ja tiedeviestintä, yritysten ja yliopistojen välisessä yhteistyössä. Tutkin käytäntöjen soveltamista avoimen tieteen pioneerimaassa Suomessa ja tieteen nousevassa supervallassa Kiinassa. Aikomukseni oli muuttaa Pekingiin jo syksyllä 2020, mutta koronapandemia vesitti suunnitelmani. Koska toisten kiinatutkijoiden tuki ja ajatuksenvaihto ovat tärkeitä, olin onnellinen päästessäni vierailemaan yhteen Euroopan kovatasoisimmista Kiinan tiedekenttää tutkivista ryhmistä: Max Planck Institute for the History of Scienceen (MPIWG), Lise Meitner Research Group China in the Global System of Science -tutkimusryhmään (LMRG).
Akateemisesti ja kulttuurisesti onnistunut vierailu Max Planck Institute for the History of Sciencessä
Löysin vierailukohteen läheisen kollegani, LMRG:ssä työskentelevän Andrea Braun Střelcován kautta. Tutkimusjohtajana toimii Dr. Anna Lisa Ahlers ja ryhmän tutkimus keskittyy Kiinan tiedekentän lähihistoriaan mm. tieteen ja politiikan rajapinnan ja tekoälyteknologioita insentivisoivien ja sääntelevien politiikkatoimien tutkimukseen. Noin kolmen kuukauden vierailun aikana kirjoitin lyhyen artikkelikäsikirjoituksen avoimesta tieteestä Kiinassa ryhmän Observations-sarjaan (luonnos toimi myös kollokvioni pohjalukemistona). Kävimme hyviä keskusteluita liittyen mm. aineistonkeruuseen, analyysiin sekä tutkimusetiikkaan. Lisäksi sain kollegoilta tukea oman tutkijapositioni hahmottamiseen. Tällä hetkellä politiikka on entistä vahvemmin läsnä tieteen kentällä viitaten Venäjälle asetettuihin sanktioihin Ukrainan sodan vuoksi sekä kasvavaan epäluuloon Kiinan ja Euroopan sekä Kiinan ja USA:n välistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä kohtaan. Tämän vuoksi olikin tärkeää saada tilaa ja aika keskustella kollegoiden kanssa oman yhteisön tutkijapositiosta Euroopassa ja sen vaikutuksista tutkimusotteeseen. Myös MPIWG:n tapahtumissa paljon puhuttu teema oli tiedediplomatian ja tieteen rooli sodan aikana. Tutkimustyötä tuki rauhallinen Dahlem, jossa asuin MPIWG:n yhteydessä ja, josta oli hyvä lähteä viikonloppuna kulttuurin pariin Friedrichshainiin, Neuköllniin, Schönerbergiin tai Kreuzbergiin. Erityisesti elektroninen musiikki ja turkkilaiset saunat sekä ruoka- ja späti-kulttuurista nauttiminen olivat palauttavaa tekemistä viikonloppuina.
Yllätyskäänne: muutto Pekingiin
Sain juuri ennen Berliiniin lähtöä tiedon, että ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat tervetulleita muuttamaan Pekingin yliopiston kampukselle syyslukukauden aikana. Näinpä ehdin hakea itselleni opiskelijaviisumin Kiinaan ennen Berliiniin lähtöä. En kuitenkaan uskaltanut luottaa siihen, että pääsisin matkustamaan Pekingiin vielä syksyllä. Erittäin kalliita ja suosittuja Euroopan sekä Kiinan välisiä lentoja peruutettiin usein Kiinan tiukan koronapolitiikan vuoksi. Sain kaikesta huolimatta hankittua lentoliput, kiitos Tutkijat maailmalle -apurahan. Ennen lentoa oli otettava kaksi PCR-testiä 48 tunnin sisällä. En uskonut pääseväni Pekingiin, ennen kuin näin hazmat-pukuiset lentovirkailijat lähtöportin edessä Frankfurtin lentokentällä.
Karanteenissa Pekingissä – 19 päivän eristys, koronaprotestit ja etäkollokvio Max Planck Institutessa
Pekingin lentokentällä matkustajat ohjattiin PCR-testin kautta bussiin, joka vei Pekingin laidalla sijaitsevaan Tongzhoun kaupunginosan Dinggezhuang-karanteenihotelliin (丁各庄). Vietin karanteenihotellissa kahdeksan, Pekingin yliopiston hotellissa neljä ja omassa asuntolassani seitsemän päivää eristyksessä. Viimeisellä eristysviikollani todistin Pekingin koronaprotesteja Haidianissa Pekingin yliopiston Global Village -asuntolassa(北京大学中关新园). Samalla, kun historiallisen laajoja mielenilmauksia oli käynnissä ympäri Kiinaa ja olin itse vain kilometrien päässä protesteista, päätietolähteinäni olivat samat kanavat kuin kollegoillani Kiinan ulkopuolella: WeChat, Twitter ja länsimaiset mediat. Viimeinen karanteeniviikkoni huipentui 1.12.2022 omaan MPIWG:n kollokviooni ”Open Science in University–Industry Research Collaboration in China: State of Affairs at the Policy-Level and Preliminary Evidence From the Field”. Vaikka tapahtuma ajoittuikin Pekingin ilta-aikaan kello 21–23 ja omat tunnelmani olivat protestien vuoksi jännittyneet, oli keskustelu kiinnostavaa ja itselleni hyödyllistä.
Tutkimustyö Pekingin yliopistossa ja Max Planck Instituten vierailu jatkuvat vuoteen 2024 saakka
Tällä hetkellä vietän neljättä karanteenin jälkeistä viikkoa Pekingissä ja alan pikkuhiljaa kotiutua Haidianin kaupunginosaan. Suunnitelmani on tehdä tutkimusta Kiinassa vuoteen 2024 saakka – kiitos Liikesivistysrahaston työskentelyapurahan. Yhteistyö LMRG:n kanssa toimi niin hyvin, että tutkijavierailuni jatkuu ryhmässä etänä vuoteen 2024 saakka. Tutkijoiden liikkuvuutta mahdollistavat apurahat, kuten Tutkijat maailmalle -apuraha, ovat erittäin tärkeitä yhteistyön rakentamisen näkökulmasta. Oma kokemukseni on, ettei kaikkein syvällisintä ja mielenkiintoisinta ajatustenvaihtoa voi käydä etäyhteyden välityksellä.
Annina Lattu, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Pekingin yliopisto. Vieraileva tutkija, Max Planck Institute for the History of Science.