Salla-Maaria Laaksonen ja tutkimusryhmä

Soljuva organisoituminen digitaalisilla yhteistyöalustoilla

Soljuvuus liittyy käsitteenä organisaatiotutkimukseen. Sen mukaan organisaatiot rakentuvat ja muodostuva viestinnällisesti.  Helsingin yliopiston VTT, dosentti Salla-Maaria Laaksosen johtamassa SODA-hankkeessa (Soljuva organisoituminen digitaalisilla yhteistyöalustoilla) viestintää ja organisaatioita tarkastellaan yksilöiden sekä ryhmien muodostamien osakokonaisuuksien ’soljuvuutena’ (fluidity).

Yksi tapa tarkastella soljuvuutta on tutkia organisaation toimijoiden jättämiä digitaalisia viestintäjälkiä. Niitä on tarjolla yhä enemmän, kun työelämän viestintä jatkuvasti digitalisoituu. Salla-Maaria Laaksosen tutkimusryhmä rakentaa erityisiä laskennallisen sovittamisen algoritmeja, joiden avulla voidaan edistää soljuvaa organisoitumista. Viestinnän virtoja tutkimalla päästään käsiksi organisaation perusolemukseen, ja voidaan käytännössä kannustaa ihmisiä viestimään keskenään.

”Jos esimerkiksi kommunikoit työasioista Slack-tyyppisessä alustassa, voi botti kertoa sinulle, että samalla alustalla on myös toinen samoista asioista keskusteleva ihminen. Et ehkä tunne häntä ennalta, mutta voisittekohan te tehdä yhteistyötä tai käydä vaikka lounaalla? Näin laskennalliseen sovittamiseen perustuvat suositukset voivat päätyä hyödyttämään kaikkia organisaation jäseniä aivan käytännössä”, kertoo Laaksonen.

Soljuva organisoituminen on siis jotain kokemuksellista. Sillä mahdollistetaan joustavampi organisoituminen. Soljuva organisaatio mukautuu byrokraattista ja hierakista organisaatiota joustavammin yhteiskunnan muutoksiin.

Uutta tietoa suomalaisesta alustataloudesta

Laaksosen tutkimusryhmä käyttää tutkimusaineistoina aitoja digitaalisia keskusteluaineistoja. Aineistoista toinen on kerätty yrityksistä ja toinen puolestaan tietotyöläisten verkkoyhteisön keskustelualustalta (Slack / StackExchange). Toinen aineistoista on suomeksi, joten hanke tuottaa näin aivan uutta tietoa suomenkielisestä alustataloudesta. Datajäljet tarjoavat myös historiallista näkymää ja mahdollistavat muutoksen tutkimisen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

”Tutkimussuunnitelmamme perustuu ryhmän tutkijoiden aiempaan yhteistyöhön sekä sen aikana rakennettuun teoriamalliin ja yhteisjulkaisuihin. Sovellusten ja datan hyödyntämisen kannalta katsottuna kyse on kansainvälisesti merkittävästä tutkimuksesta, jota tehdään nopeasti muuttuvalla kansainvälisten toimijoiden määrittämällä kentällä”, Laaksonen painottaa.

SODA-hankkeen taustalla on Tampereen yliopistolla aiemmin toteutettu BigMatch-hanke. Liikesivistysrahaston (LSR) myöntämällä monivuotisella apurahalla tutkimusryhmän on nyt mahdollista tutkia ja mallintaa aidoissa viestintäprosesseissa syntyneitä datajälkiä, ja tukea näin organisaatioiden viestinnän kehittämistä.

Tiedolla johtamista ja tietoturvaa

Laaksosen vetämän tutkimusryhmän näkemykset liittyvät monelta osin ajankohtaiseen keskusteluun tiedolla johtamisesta. Alustatalous on synnyttänyt asetelman, jossa kaikki yritykset ovat lopulta datayrityksiä. Samalla liiketoiminnan ja it-palveluiden välinen dynamiikka on muuttunut. Liiketoiminnan johtamisen hierarkiamalleista poikkeavat alustatalouden organisaatiot tarvitsevat uudenlaista kyvykkyyttä kehittää innovaatioita ja viedä ne samalla osaksi liiketoimintaa. Tätä kutsutaan myös molempikätisyydeksi (ambidexterity).

”Tutkimusryhmämme aineistot ovat hyödyllisiä paitsi organisaatioiden sisäisen toiminnan kehittämisessä, myös erilaisissa organisaatioiden muissa verkostoissa. Tästä hyvä esimerkki on yrityshautomoiden kehittämistyö ja sen tarvitsema analytiikka. Muiden tutkijoiden on myös mahdollista hyödyntää ryhmämme kehittämiä avointa lähdekoodia käyttäviä malleja ja prototyyppejä”, kertoo Laaksonen.

Samalla on kuitenkin huomioitava tietoturvaan liittyvät kasvavat vaatimukset ja uhkakuvat.

”Automaattinen analytiikka ja työntekijöiden profilointi herättävät valtavasti kiinnostusta liiketoiminnan näkökulmasta, mutta niihin liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Tutkimushankkeessa pyrimme myös ymmärtämään näitä odotuksia ja niiden reunaehtoja”, Laaksonen muistuttaa.

Henkilöasiakkaiden näkökulmat ja datankeräämisen eettinen puoli huomioidaan hankkeessa esimerkiksi siten, että suunniteltavissa järjestelmissä otetaan huomioon työntekijöiden oikeudet päättää oman datansa käytöstä.


Salla-Maaria Laaksosen johtamaa hanketta ovat olleet suunnittelemassa tutkimusryhmän jäsenet TkT Jukka Huhtamäki ja FT Kaisa Laitinen. Hankkeen toteutuspaikka on Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.

Kuva: Tuukka Lehtiniemi
Haastattelu: Sampsa Heikkilä

Lue muista apurahansaajistamme täällä.