Suomalaisia kasvuyrityksiä kaivataan lisää. Yritysten kansainvälistymispolkua tasoittavat useat yrityshautomot. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumisessa ja rahoituksen saannissa.
Startup-yrityksiä syntyy usein uusien teknologioiden ympärille. Tarvitaan sopiva yhdistelmä osaamista, kunnianhimoa ja rahoitusta. Tutkimustulokset tähän tarkoitukseen perustettujen yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöiden vaikuttavuudesta ovat vielä hajanaisia ja osittain jopa ristikkäisiä, mutta aivan viimeaikaisimman tutkimuksen valossa* näyttää siltä, että yrityksen mukanaolo hautomossa/kiihdyttämössä voi olla sille hyödyllistä.
– Erityisesti hyötyjä seuraa siitä, että hautomoissa mukana olevat yritykset tulevat rahoituskelpoisiksi nopeammin. Hautomoyrittäjät ovat myös paremmin integroituneena ympäröivään ekosysteemiin, joka helpottaa yritysidean markkinavalidointia ja asiakaskunnan löytämistä. ”Fail-fast” -sykli tulee näin nopeammaksi, jolloin vältetään myös aika- ja rahainvestoinnit todennäköisesti myöhemmin epäonnistuviin yritysideoihin, kertoo apulaisprofessori Mikko Rönkkö Jyväskylän yliopistosta.
Apulaisprofessori Mikko Rönkkö sai tutkimusryhmälleen Liikesivistysrahaston 2022 kierroksella 100 000 euron kaksivuotisen apurahan (Yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu -painoalue). Rönkön johdolla kahden tohtorikoulutettavan ryhmä tutkii liiketoimintamallien innovaatioiden ja yrittäjyysekosysteemien vaikutusta yritysten kansainväliseen kasvuun. Tämän artikkelin vastauksien muotoilussa ovat olleet mukana Rönkön lisäksi tutkimustiimin seniorijäsenet Mari Suoranta ja Imran Ilyas (kuvassa).
”One-model-fits-all” -ajattelu ei toimi yrityshautomoissa
Rönkön mukaan yrityshautomojen rakennetta ja organisoitumista on tutkittu jo aiemmin. Sen sijaan on vain vähän tutkimuksia, jotka selvittävät hautomoiden sisäisten tekijöiden merkitystä erilaisten hautomoiden menestykseen. Näitä sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi hautomoiden ohjelmien sisällöt, valmentajaresurssit, toimintamallit ja kansainvälinen yhteistyö. Lange & Johnston (2020) -tutkimuksen mukaan parasta lisäarvoa ja apua yrityksille ovat tarjonneet hautomot, jotka ovat panostaneet verkostojen luomiseen, esittelyjen tarjoamiseen, mentorointiin, advisory-toimintaan ja rahoituksen saamisen tukemiseen.
Puutteita hautomopalveluissa on ollut puolestaan rahoituksen saamisen neuvomisessa, hautomo-ohjelman alumnitoiminnassa, tavoitteiden saavuttamisen mittaamisessa sekä hautomoyrityksen markkinoinnin ja myynnin tuessa.
Mari Suorannan mukaan ns. ”generalistihautomoissa” mukana olleiden yrittäjien kokemusten perusteella ”one-size/model-fits-all” -hautomopalvelu ei ole suurimmalle osalle yrityksistä oikea ratkaisu.
– Yrittäjät toivovat hautomon tukipalveluiden räätälöitävyyttä sekä startupin/kasvuyrityksen kulloisenkin kasvuvaiheen ja tilanteen mukaista neuvontaa. Hautomoiden johdossa ja valmentajina toimivilta henkilöiltä vaaditaan hyvin monipuolista ja laajaa osaamista. Hautomoihin ja niiden lähiverkostoon sisältyvän ”talent poolin” kokoaminen on yksi keskeinen hautomon menestystekijä, huomauttaa Suoranta.
Menestyvät yritykset eivät välttämättä kasva suuryrityksiksi
Suurin osa nopeasti kasvaneista yrityksistä ei kuitenkaan päädy suuryrityksiksi. Tähän on Rönkön mukaan kaksi keskeistä syytä. Ensinnäkin yrityksien kasvussa tulee usein vastaan se, että yrityksen omat hartiat eivät enää riitä vaan tarvitaan lisää resursseja. Hyvin usein tämä ongelma ratkaistaan yhdistymällä toisen yrityksen kanssa joko ostamalla tämä toinen yritys tai myymällä oma yritys toiselle. Suomalaiset yritykset ovat useimmiten tässä myyjän roolissa. Hyvä esimerkki tästä on Wolt.
Toisaalta moni suomalainen yhtiö toimii sellaisella alalla tai liiketoimintamallilla, jolla kasvaminen suuryritykseksi ei ole ylipäätänsä mahdollista. Esimerkiksi miljardiliikevaihtoa pyörittävän Supercellin liiketoiminta perustuu pieniin itsenäisiin tiimeihin eikä sillä mallilla kasveta tuhansia ihmisiä työllistäväksi yritykseksi. Ohjelmistoalalta löytyy muitakin hyviä esimerkkejä, kuten RELEX Oy ja Sievo Oy.
– Yritykset ovat menestyneitä, mutta kummankin yrityksen markkina on sen verran kapea, että on hankala nähdä miten näistä yrityksistä voisi kasvaa tuhansia henkilöitä työllistäviä suuryhtiöitä, toteaa Rönkkö.
Tekoälyä, GreenTechiä, pelejä ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä
Startup-yritysten kehtona tunnetun Piilaakson menestystarinaa selittää Rönkön mukaan parhaiten se, että siellä on paljon menestyneitä yrityksiä, jotka vetävät puoleensa työvoimaa, yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä ja sijoittajia. Siellä toteutuu siis ”menestys ruokkii menestystä” -kuvio.
Suomessa on panostettu paljon tietotekniikan osaamiseen. Siksi olisi Rönkön mielestä loogista, että esimerkiksi tekoälyä hyödyntäviä startuppeja olisi tulossa Suomeen lisää. Toinen ala, josta Rönkkö uskoo tulevan lisää menestystä, on GreenTech. Kolmas ala, jossa Suomessa ollaan vahvoilla, on peliteollisuus, mistä on syntynyt monia menestystarinoita vuosien varrella.
– Neljäs mainitsemisen arvoinen menestysala voisi olla yhteiskunnallinen yrittäjyys. Tällä tarkoitetaan siis yrityksiä, joiden toiminnan päätarkoituksena on ensisijaisesti jonkun yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu ja vasta toissijaisesti taloudellinen hyöty. En usko, että tästä tulee Suomeen suuria kasvutarinoita. Haluan kuitenkin mainita yhteiskunnallisen yrittäjyyden, koska kiinnostus tämäntyyppiseen yrittäjyyteen on kasvussa ainakin meidän opiskelijoissa, huomauttaa Rönkkö.
Osaavan työvoiman saatavuus on ongelma
Rönkön mukaan on syytä myös muistaa, että julkinen sektori tekee hautomoiden ja kiihdyttämöiden tukemisen lisäksi paljon muutakin suomalaisen yrittäjyyden kehittämiseksi. Yhteiskunnan panostukset yrittäjämäisten taitojen ja osaamisen kehittymiseen sekä yrittäjyyskasvatukseen luovat pohjaa yrittäjyydelle. Näihin kuuluvat myös kansainvälisen toiminnan taitojen ja osaamisen kehittäminen, kuten kielitaito, kulttuurien ymmärrys, monikulttuurillinen johtaminen sekä kansainvälinen verkostoituminen. Suomessa on myös turvallisempaa lähteä yrittäjäksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Meillä sosiaalinen turvaverkko toimii eikä yrityksen epäonnistuminen tarkoita, että yrittäjä menettäisi terveydenhuoltonsa tai tippuisi taloudellisesti aivan tyhjän päälle.
– Yksi haaste, mikä nousee esille melkein kaikissa teknologiayrityksiä koskevissa raporteissa ja mihin julkinen sektori voi vaikuttaa, on työvoiman saatavuus. Tätä ollaan ratkomassa helpottamalla työperäistä maahanmuuttoa ja lisäämällä yliopistojen aloituspaikkoja. Toinen haaste on verotus. Jos yrityksiä verotettaisiin vasta osingon maksun yhteydessä, jäisi rahaa enemmän yritysten toiminnan kehittämiseen. Mutta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen asia, vaan siinä on monta puolta, huomauttaa Rönkkö.
Riskirahaa julkisista lähteistä
Rönkkö on perustanut itse jo kolme yritystä, joista yksi on edelleen toiminnassa. Ne ovat syntyneet opintojen tai oman tutkijan päivätyön ohessa ilman ulkopuolista rahoitusta. Jos hän nyt perustaisi jonkin yrityksen, niin se olisi verkossa toimiva koulutus- ja tutkimusyritys. Sellaisen yrityksen pääomatarve on selvästi pienempi ja omistuksen suhteen päätäntävalta on helpompaa pitää itsellä.
– Jos riskirahaa tarvitsisin, niin kääntyisin FIBAN-enkelisijoittajaverkoston puoleen. Hakisin kuitenkin yritykselleni todennäköisimmin julkista rahoitusta. Esimerkiksi Business Finlandin T&K-rahoitus avustuksen tai lainan muodossa voisi tulla kysymykseen. Ei kaiken yrittäjyyden tarvitse tähdätä maailman valloitukseen. Oman yritykseni tavoitteena olisi pikemminkin auttaa minua tekemään itselleni mielekkäitä asioita, pohtii Rönkkö.
Painoalue: Yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu
Hanke: Business model innovation and entrepreneurial ecosystems
Avainsanat: yrityshautomo, yrityskiihdyttämö, liiketoimintainnovaatiot, kansainvälistymispolku
Kuva: Tutkimusryhmän PI, apulaisprofessori Mikko Rönkkö ja ryhmän mentorit Mari Suoranta ja Imran Ilyas
* mm. Hallen ym. 2019, Yu 2019, Leatherbee & Katila 2019, Chan ym. 2020