Lapin yliopiston johtamisen professori tarkastelee organisaatioita feministisen tutkimuksen näkökulmasta. Jotta tulevaisuuden työympäristöt olisivat kestäviä, on opittava myötäelämään ja tunnistamaan omat etuoikeudet.
Alkuvuodesta 2019 Human Relations -julkaisu omisti Time’s Up -erikoisnumeron feministiselle organisaatiotutkimukselle. Se oli tavallaan erävoitto Lapin yliopiston johtamisen professori Susan Meriläiselle, joka oli yksi numeron neljästä tekijästä.
“Tarjosimme numeroa alan arvostettuihin lehtiin ja meille sanottiin, että ei ole kysyntää, ei aiheesta tehdä tarpeeksi tutkimusta. Saimme kuitenkin lopulta hirveästi artikkelitarjouksia tutkijoilta ja näimme, että tutkimusta tehdään paljon. Sitä vain ei julkaista”, hän sanoo.
Meriläinen ajattelee itseään feministisen organisaatiotutkimuksen eteenpäin viejänä. Tällä hetkellä hän tutkii sitä, miten ja millä ehdoilla tutkimustietoa tuotetaan. Tieteen tekemisen kenttää ja sen vakiintuneita käytäntöjä on ravisteltava, koska ne sulkevat ulos paljon valtavirran ulkopuolisia tapoja tehdä tiedettä, Meriläinen sanoo.
“Organisaatiotutkimuksen kenttä on kovin länsimaalainen, eikä mukaan mahdu muunlaisia ääniä. Nykyiset tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin tavat vain vahvistavat tätä.”
Tutkimus vaalii keskeneräisyyttä
Meriläinen aloitti uransa sukupuolentutkijana ja väitteli sukupuolittuneista käytännöistä yliopistomaailmassa. Ajan myötä selkiytyi, että sukupuoli on vain yksi tekijä eriarvoisuuden luomisessa, hän sanoo. Intersektionaalisuus, eli monien eri taustatekijöiden (kuten etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen tai luokan) huomioiminen eriarvoistumisessa, on viime vuosien keskeisiä käsitteitä sukupuolentutkimuksessa ja feministisessä tutkimuksessa.
Meriläisen mukaan tällä hetkellä tehdään paljon naisjohtajuustutkimusta ja organisaatiotutkimusta sukupuolentutkimuksen näkökulmasta. Jälkimmäinen on hänen mukaansa valtavirtaistunut, sillä se ei kyseenalaista tieteen tekemisen perusoletuksia, vaan pyrkii näyttämään, miten organisaatioissa tietyt rakenteet ja toimintatavat ovat sukupuolittuneita.
“Feministinen tutkimus puolestaan pyrkii horjuttamaan ajatusta siitä, että tieteen avulla löydetään selityksiä ilmiöille ja vastauksia ongelmiin. Feministisessä tutkimuksessa asiat saavat olla keskeneräisiä ja vastausten sijaan esitetään kysymyksiä”, Meriläinen sanoo.
Tulevaisuudessa on osattava myötäelää
Mikrotason ilmiöt työelämässä mukailevat globaaleja eriarvoisuuden ilmiöitä, Meriläinen sanoo. Tulevaisuudessa tutkimuksen avulla on purettava toimintatapoja, jotka perustuvat itsestään selvinä pidettyihin taloudellisiin periaatteisiin. Niiden pohjalta kun tehdään edelleen paljon tärkeitä työelämään ja liiketoimintaan liittyviä päätöksiä.
“Jos suurimpia köyhyteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia halutaan ratkaista, tutkimuskenttämme pitäisi huomioida ne paremmin. Länsimaalaisina, etuoikeutettuina tutkijoina olemme ytimessä tuottamassa niitä rakenteita, joille maailman eriarvoisuudet rakentuvat. Tarvitsemme aivan toisenlaista taloudellista ajattelua eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.”
Susan Meriläinen tekee pääasiassa omiin kokemuksiin perustuvaa autoetnografista tutkimusta. Seuraavaksi hän haluaisi siirtää tutkimuksen fokuksen muualle, nimittäin naisten väliseen solidaarisuuteen ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin, sekä miesten rooliin etuoikeuksien tunnistamisessa ja purkamisessa.
“Siitä ei tutkimuksessa puhuta kovin paljon. Olisi hienoa tutkia sitä, millä tavalla voidaan ymmärtää toiseutta maailmassa ja myötäelää muiden kokemuksissa. Se voisi olla jotakin tulevaa”, Meriläinen sanoo.
Tulevaisuuskestävä ympäristö on yksi Liikesivistysrahaston juhlavuoden apurahahaun painoalueista. Liikesivistysrahaston 100-vuotisjuhlavuonna jaetaan yhteensä 5 miljoonaa euroa apurahoja kauppatieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahahaussa on viisi painoaluetta, joihin haetaan tulevaisuuteen orientoituneita ratkaisuja: 1. datatalous 2. liiketoiminnan uudistaminen 3. yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu 4. tulevaisuus kestävä ympäristö 5. johtamisen osaaminen.
Apurahahaku on auki 1.6.–15.8.2019. Lue hakuohjeet ja laadi hakemus täällä.