Jukka-Pekka Heikkilä

Yrittäjyyden tutkimuksen pitäisi tarkastella kriittisesti startup-huumaa

Suomen tunnetuin startup-tohtori opettaa ja tutkii yrittäjyyttä maailman haastavimmissa kolkissa. Juuri nyt tarvitaan hyvinvointiin ja tasa-arvoon pureutuvaa tutkimusta.

Sen hetken Jukka-Pekka Heikkilä muistaa. Kun hän pohjoiskorealaisen yliopiston pihalla valmistujaispäivänä halaa opiskelijoitaan ja kykenee toivottamaan heille vain onnea. Tietäen, että yhteystietoja ei voida vaihtaa eikä luultavasti koskaan enää tavata.

“Järjestelmä ottaa heidät”, Heikkilä sanoo. “Sellaisina hetkinä arvostaa omia lähtökohtiaan ja Suomen parhaita puolia.”

Pohjois-Korea on ykkösjuttu, josta Heikkilä tunnetaan. Hän opetti yrittäjyyttä Pjongjangin tiede- ja teknologiayliopistossa vuosien 2012–2017 aikana. Tutkimusartikkeli aiheesta ilmestyi viime vuonna.

Heikkilän tutkimus keskittyy yrittäjyyteen ja yrittäjyyskoulutukseen haastavissa ympäristöissä. Löytääkseen tutkimuskohteita ei kuitenkaan aina tarvitse lähteä maailman suljetuimpaan valtioon.

“Haastava ympäristö ei tarkoita vain extreme-päätyjä vaan kyse voi olla vaikka poliittisesta tilanteesta. Esimerkiksi The Shortcut syntyi vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena.”

The Shortcutilla Heikkilä viittaa Slushin sisarorganisaatioon, jossa esimerkiksi maahanmuuttajia pyritään integroimaan startup-koulutuksen kautta. Sen lisäksi, että Heikkilä on Suomen Akatemian ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori, hän on monen loimuavan raudan puuhamies. Uusin WTSUP! Beirut -projekti (Women Tech Startup Beirut) suuntautuu Libanoniin, ja tavoitteena on tuottaa tasa-arvoa ja edistää vapaaehtoiskulttuuria yrittäjyyden kautta. Heikkilä on käynyt Beirutissa kouluttamassa paikallisten naisten perustamia startup-yrityksiä. Samalla projektissa tutkitaan hybridiorganisaation syntyprosessia, naisyrittäjien yrittäjyyspolkuja ja arvovientiä edistävän koulutuksen vaikuttavuutta.

“Tapani olla tutkija ei ehkä ole se perinteisin ‘julkaise tai kuole’-metodi. Mielestäni tutkimuksessa on tärkeää disseminoida eli levittää ja jakaa sitä tutkittua tietoa myös akatemian ulkopuolelle”, Heikkilä selittää.

“Ajattelen olevani sillanrakentaja: haluan mennä edeltä uusille alueille ja sitä kautta tehdä tilaa ja rakentaa siltaa muille tutkijoille.”

Kiitos kauppatieteille vapaudesta

Vaikka Heikkilä on ravannut ympäri maailmaa tutkimassa ja opettamassa, on hän tajunnut kodin olevan Suomessa.

“Täältä saa voimavarat, ihmiset ja tuen, jotta voi mennä jonnekin muualle ja luoda uutta kontekstia, jolla on oikeasti vaikutusta”, Heikkilä sanoo.

Ulkomailla vietetty aika on myös saanut arvostamaan Suomen erityisyyttä. Heikkilä on lähtöisin kouluttautumattomasta perheestä ja turkulaisesta lähiöstä, mutta kuvailee silti saaneensa “kauhakuormallisen koulutusta”, kiitos suomalaisen järjestelmän.

“Suomessa on arvostusta koulutusta ja tiedettä kohtaan. Myös poliittista stabiiliutta osaa arvostaa koko ajan enemmän.”

Kauppatieteitä Heikkilä kiittää erityisesti vapaudesta: nuorena tieteenalana kauppatieteet mahdollistaa monenlaista esimerkiksi menetelmien saralla.

“Kauppatieteet antaa linssin tulkita maailmaa hyvin rikkaasti. Myös yrittäjyystutkimus monipuolistuu menetelmiltään koko ajan”, Heikkilä sanoo.

Hyvinvointia rokkitähti-ilmiön tilalle

Startupit ovat usein kehityksen kärkijoukoissa ja ensimmäisinä uusien ilmiöiden apajilla. Hyvinvoinnin trendi ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut startup-yrityksiä, vaikka muuten työelämässä hyvinvointiin kiinnitetään juuri nyt paljon huomiota. Heikkilän mukaan startupeissa vaalitaan yhä teknologiamaailman outoa rokkitähti-ilmiötä.

“Hyvinvointi startup-yrityksissä olisi kiinnostava tulevaisuuden tutkimuskohde. Startupeissa eletään yhä huumaa, ja siinä unohtuu helposti niin hyvinvointi kuin tasa-arvokin.”

Muista tulevaisuuden tutkimustarpeista Heikkilä nostaa esiin kestävyyden, vaikuttavuuden ja sosiaalisen yrittäjyyden.

“Kestävyydessähän pitäisi mennä siihen suuntaan, että se ei ole enää erityispiirre vaan läpileikkaava normi. Impact eli vaikuttavuus ja sosiaalinen yrittäjyys taas ovat nyt kuumia aiheita, mutta niissä on paljon ilmaa. Näitä pitäisi tarkastella kriittisesti tutkimuksen kautta.”

Yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu on yksi Liikesivistysrahaston juhlavuoden apurahahaun painoalueista. Liikesivistysrahaston 100-vuotisjuhlavuonna jaetaan yhteensä 5 miljoonaa euroa apurahoja kauppatieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahahaussa on viisi painoaluetta, joihin haetaan tulevaisuuteen orientoituneita ratkaisuja: 1. datatalous 2. liiketoiminnan uudistaminen 3. yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu 4. tulevaisuus kestävä ympäristö 5. johtamisen osaaminen.

Apurahahaku on auki 1.6.–15.8.2019. Lue hakuohjeet ja laadi hakemus täällä.