Viipuri oli Karjalan kaupankäynnin keskus ja yrittäjähenkinen, kansainvälinen kaupunki, jonne saapui toimeliaita ihmisiä eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Kaupungissa toimi suuria tekstiili-, vaatetus- ja kenkäteollisuuden yrityksiä sekä monipuolinen pienteollisuus. Vähittäis- ja tukkukaupat palvelivat sekä kaupunkilaisia että ympäröivää maaseutua. Viipurissa oli 1930-luvulla yli 500 vähittäiskauppaa, kymmeniä tukkuliikkeitä sekä runsaasti erikoisliikkeitä. Myös kulttuurielämä kukoisti.
Sota muutti kaiken
Viipurin kasvu päättyi talvisotaan, joka ajoi asukkaat ja yritykset evakkoon. Liikkeenharjoittajien oli suojeltava omaisuuttaan, huolehdittava henkilökunnasta ja varauduttava toiminnan siirtämiseen uusille alueille.
Kaupungin takaisinvaltauksen jälkeen 1941 alkoi nopea jälleenrakennus. Yrityselämä virkosi, ja Viipurissa oli jo vuoden vaihteessa noin sata yritystä eri toimialoilta. Kevääseen 1944 mennessä Viipuri oli jälleen Itä-Suomen liike-elämän ja kulttuurin keskus. Kaupungin menettäminen kesällä 1944 pakotti kuitenkin yritykset uuteen evakkoon.
Evakkomatka ja uudet alut
Evakuoinnissa kaupunkien väki sijoitettiin pääosin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Viipurilaisyritykset jatkoivat toimintaansa uusilla paikkakunnilla. Monet teollisuuslaitokset ja tukkuliikkeet joutuivat etsimään pitkään sopivia sijoituspaikkoja. Toisinaan toimintaa kokeiltiin useammalla paikkakunnalla, eikä uusi alku aina onnistunut.
Viipurilaisyritykset olivat usein perheyrityksiä. Teollisuudenharjoittajilla ja tukkukauppiailla toiminnan jatkaminen oli vaikeinta, sillä uuden tehtaan tai liikkeen perustaminen vaati suuria investointeja.
Talvisodan jälkeen säädettiin laki, jonka nojalla yritykset saattoivat hakea korvauksia menetetystä omaisuudesta. Prosessi oli hidas ja byrokraattinen, ja inflaatio heikensi korvausten arvoa. Monet yrittäjät joutuivat aloittamaan toimintansa uudelleen useaan otteeseen, etenkin ne, joilla ei ollut toimipisteitä uuden rajan länsipuolella. Viipurilaiset yrittäjät joutuivat kokemaan niin jälleenrakennuksen toivon kuin lopullisen, raskaan lähdön rakkaasta kotikaupungistaan.
Viipurista viisii -kirja kokoaa viipurilaisten yritysten vaiheet
Viipurilaisilla yrityksillä on ollut merkittävä vaikutus monien kaupunkien taloudelliseen kehitykseen. Yrityksistä on kirjoitettu paikallishistorioissa, mutta kokonaiskuva niiden merkityksestä on jäänyt usein hajanaiseksi.
Uusi tietoteos Viipurista viisii: Evakkoyritykset Suomea rakentamassa sisältää kattavat esittelyt ja yrityspolun kuvaukset tunnetuista viipurilaisista evakkoyrityksistä. Esiteltyjä yrityksiä on kaikkiaan 185. Kirjassa tulevat esille viipurilaisten yritysten määrät, toimialat ja sijoittumiset eri paikkakunnille. Aikaisemmin ei ole tehty kokoavaa esitystä Viipurin monipuolisesta yritys- ja talouselämästä.
Viipurilaiset yritykset ja niiden perintö
Kaupan alalla jatkoivat muun muassa Fred. Alfthan Oy, Jalmari Sairanen Oy, Kauppa Oy Hallenberg, Maanviljelyskauppa Oy, Oy Sofia Zweygberg Ab ja Suke Oy (Suojeluskuntalaisten Urheiluliike). Rautakaupan alan tukkuliike Starckjohann jatkoi toimintaansa Lahdessa ja sen toimintaa jatkaa pohjoismainen Stark Suomi Oy.
Tekstiili- ja vaatetusalan yrityksille riitti kysyntää uusilla paikkakunnilla. Suurista toimijoista Karjalan Puku Oy siirtyi Jyväskylään ja Puku-Keskus Oy Helsinkiin. Lahdessa toimi sodan jälkeen useita liikkeitä, kuten Kannaksen Puku Oy, Viipurin Muoti-keskus Oy ja Viipurin Vaatetus-Keskus Oy. Turkuun siirtyivät mm. G. Tahtin trikookutomo, Kesto-Puku Oy ja Viipurin Leninki Oy (Modelia). Tampereelle sijoittuivat Kotimaan Lakkitehdas Oy, Suomen Lakkitehdas Oy ja V. Kaurasen Pukutehdas Oy.
Elintarvikealalla jatkoivat esimerkiksi Viipurin Keksi ja Rinkeli Oy (Lahti), Viipurin Leipä Oy (Helsinki), Makeis- ja Mehu Oy (Kouvola), Pohjola-Koitto Oy (Hämeenlinna), Mesikko Oy (Mikkeli) ja Viipurin Makeisteollisuus Oy (Kara Ma Oy, Lempäälä).
Tauno Siikanen perusti leipomonsa Viipurissa vuonna 1924. Talvisodan aikana hän vuokrasi Lahdesta Nissisen konditorian, joka sai nimekseen Viipurilainen Kotileipomo ja aloitti toimintansa kesäkuussa 1940. Yritys siirtyi 1990-luvulla Ylä-Hemmilän perheelle ja vuodesta 2014 se on toiminut Asikkalan Vääksyssä. Se ylsi finaaliin Suomalainen menestysresepti 2025 -kilpailussa tuorenäkkärillään.
Viipurin vuonna 1689 perustettu Kauppatorin apteekki toimii yhä Helsingissä Runebergin kadulla. Viipurin Linnan Apteekki toimi pitkään Vallilassa ja jatkaa nykyisin Itäkeskuksessa nimellä Apteekki Primavera. Viipurin Keskus Apteekki siirtyi Lahteen (Aleksanterinkatu 11), ja Kolikkoinmäen apteekista tuli Turussa Pyhän Henrikin apteekki.
Hotelli- ja ravintola-alalla jatkoivat Espilä ja Hotelli Andrea Helsingissä. Andrean toiminta päättyi 1950-luvun lopulla, mutta Espilä jatkoi eri muodoissa 1990-luvulle saakka. Alkuperäinen Espilä on entisöity ja otettu uudelleen käyttöön Viipurissa. Helsingissä toimii edelleen myös Ravintola Lehtovaara.
Tunnettuja viipurilaisia erikoisliikkeitä olivat esimerkiksi valokuvausliike Helios, Torkkelin Paperi Oy (nykyisin osa Wulff Oy:tä) sekä kelloliike Elfström. Riihimäellä toimii edelleen Havi Oy, yksi Suomen suurimmista kynttilänvalmistajista.
Yhteensä yli 20 Viipurissa perustettua yritystä jatkaa edelleen toimintaansa. Helsingissä näitä ovat mm. E.R. Wahlmanin hattuliike, Hautaustoimisto Autio Oy, Suomen vanhin teeliike Oy Sergejeff Ab ja Wiipurin Korsetti. Lahdessa toimivat Torkkelin Paperi Oy ja Viipurilainen Kotileipomo (nykyisin Vääksyssä). Vaasassa jatkaa Kultasepänliike Salkari ja Riihimäellä kynttilänvalmistaja Havi Oy. Karjalan Romu- ja Lumppuliikkeestä on kasvanut kansainvälinen kierrätysyritys Kuusakoski Oy.
Kirja julkistetaan 23.10. Tieteiden talolla
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on tieteellinen seura, jonka tehtävänä on lisätä ja välittää tietoa Viipurista. Seura ylläpitää Wiipuri.fi-verkkosivustoa sekä järjestää retkiä ja esitelmätilaisuuksia. Vuonna 1845 Viipurissa perustettu seura juhlii vuonna 2025 180-vuotista taivaltaan.
Tieteiden talolla julkistetaan 23.10. Viipurista viisii -tietokirja sekä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran ylläpitämän Wiipuri.fi-sivuston uusi verkkojulkaisu, jossa esitellään viipurilaisten yhtiöiden osakekirjat. Tietokannan ovat valmistaneet FT Tuomas Möttönen ja VTM Pekka Kantanen.
Julkaisutiedot:
Viipurista viisii: Evakkoyritykset Suomea rakentamassa (Aviador Kustannus Oy:n Momentum Kirjat, 2025)
Noin 430 sivua
FT Tuomas Möttönen