Parin viime vuoden aikana on kotimaisessa ruokajärjestelmässä nähty vaihtoehtoisten proteiinilähteiden vahva esiintulo. Vaihtoehtoisilla proteiinilähteillä tarkoitetaan tässä erityisesti kotimaisia kasvipohjaisia proteiinilähteitä, mutta myös sieniä, alihyödynnettyjä kalalajeja, hyönteisiä sekä bioteknologian innovaatioita. Alalle on syntynyt uusia startup -yrityksiä ja perinteiset yritykset ovat laajentaneet tuotevalikoimaansa uusiin proteiinilähteisiin. Esimerkiksi vuonna 2016 elintarvikekonserni Paulig osti nyhtökauraa valmistavan Gold&Green Foodsin osake-enemmistön ja tofuvalmistaja Oy Soya Ab (Jalofoods) osti tempeä kotimaisesta valkuaisesta valmistaneen Palkuaisen. Valmisruokayritykset ovat tuoneet markkinoille uusia tuotteita, joissa liha on korvattu härkäpavulla ja meijerit tuotteita, joissa maito on korvattu kauralla. Kuluttajien toiveita liittyen terveellisempään ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ruokaan on kuunneltu.
Proteiinilähteiden monimuotoistuminen on näkynyt myös vähittäiskaupassa ja ruokapalveluissa. K-ruokakaupoissa otettiin vuonna 2016 käyttöön vegehyllyt, joihin koottiin kasviproteiinituotteita. Vähittäiskaupan edustajat pitivät kasviproteiinituotteiden myynnin kasvulukuja poikkeuksellisen korkeina. Myös julkisissa ruokapalveluissa on kasvisruoan asema vahvistunut. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositukset korostavat kasvisruokavaihtoehdon tarjoamista kaikille toisena vaihtoehtona. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän kattaus on muuttanut koulujen lounaslinjastoaan siten, että kasvisruoka on ensimmäisenä tarjolla ainakin yhdessä linjastossa. Jopa pikaruokaravintolat ovat lisänneet kasvisruoka-annostensa valikoimaa parin viime vuoden aikana. Äskettäin avattu kiertotalousravintola Ultima puolestaan kasvattaa ravintolan sisällä kasviksia, sieniä, perunaa ja sirkkoja.
Proteiinijärjestelmän monimuotoistumisen muutos on tuonut uusia haasteita mutta toisaalta myös mahdollisuuksia perinteiselle kotimaiselle alkutuotannolle ja elintarviketeollisuudelle. Maatalous koetaan usein hitaasti muutoksiin reagoivana ja muutosjäykkänä toimialana, mutta parin vuoden aikana esimerkiksi härkäpavun viljelyalat Suomessa ovat kasvaneet huomattavasti ja maatilojen yhteyteen on syntynyt jatkojalostusta uusien proteiinilähteiden ympärille. Lisäksi tänä vuonna Valio ja Atria ovat ilmoittaneet luopuvansa soijan käytöstä maidontuotantoketjussa sekä sikarehuissa, korvaten soijan kotimaisilla valkuaisrehuilla. Kasvisruokabuumi kirittää maito- ja lihasektoria kohti kestävämpää ja kiertotalouden periaatteiden mukaista tuotantoa.
Palko-, vilja- ja erikoiskasvien lisäksi vaihtoehtoisia proteiinilähteitä edustavat myös sienet, alihyödynnetyt kalat ja hyönteiset, joilla kaikilla on erinomaiset edellytykset parantaa kiertotaloutta ruokajärjestelmässä. Helsinkiläinen startup -yritys Helsieni kasvattaa sieniä käytetyissä kahvinporoissa ja myy kuluttajille sientenkasvatuspaketteja. Myös kokeiluja sienten systemaattisesta viljelystä metsissä on käynnissä. Särki ja lahna ovat selkeästi alihyödynnettyjä kalalajeja, joiden tuotteistaminen on lähtenyt hyvin käyntiin esimerkiksi särkijalosteiden ja lahnapihvien muodossa. Lisäksi särkien ja lahnan pyynti vähentää vesistöjen rehevöitymistä niin järvissä kuin Itämeressäkin. Hyönteiset puolestaan hyväksyttiin elintarvikkeeksi vasta viime vuonna, mutta hyönteisten ympärille oli jo aiemmin syntynyt vireää yritystoimintaa. Myös bioteknologian innovaatiot, kuten kantasoluista tuotettu keinoliha ja ilmasta sähkön avulla tuotettu proteiini, tuovat oman mausteensa monimuotoistuvaan proteiinijärjestelmään.
Edellisessä blogissani oli kysely, jossa blogin lukijat saivat äänestää tulevaisuuden suosikkiproteiinejaan. Kolme tasaväkistä suosikkia kyselyssä olivat palkokasvit, kala sekä perinteiset kasvit.