Suomalaisissa organisaatioissa on käynnissä hiljainen mutta merkittävä murros: tekoäly muuttaa johtamista tavalla, joka ulottuu pitkälle perinteisten HR-prosessien ulkopuolelle. Muutos näkyy työelämässä lähes kaikkialla, aina rekrytoinnista osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin saakka.
Tekoäly muuttaa HR:n (Human Resources) hallinnollisesta tehtävästä strategiseksi kumppaniksi, joka osallistuu organisaation päätöksentekoon. Kone Oyj:llä toteutetaan projekteja, joissa dataa yhdistetään työntekijäkokemuksiin ja sitä käytetään koneoppimisen avulla uusien toimintamallien kehittämiseen. Jo nyt jotkut organisaatiot hyödyntävät tietojärjestelmiä, jotka tunnistavat henkilöstön uupumisriskejä ja osaamisaukkoja tai näkevät tarpeita uudelleenkoulutukselle. Eräässä finanssialan yrityksessä tekoäly tukee sekä työhyvinvointia että asiakastyötä.
Kehitys avaa mahdollisuuden uudenlaisille hybridirooleille työelämässä. Sellainen voi olla esimerkiksi “tekoälytulkki”, joka varmistaa, että tekoälyn kehittämät algoritmit palvelevat ihmisten arvoja ja tarpeita.
Tulevaisuuden HR ei välttämättä tarkoita ihmisten johtamista pelkkien algoritmien avulla. Se pikemminkin orkestroi työsuhteita tekoälyavusteisissa työympäristöissä, joissa ihmiset voivat sekä suoriutua että kokea yhteenkuuluvuutta. Projektimme ’AI Futures for HRM’ pyrkii ymmärtämään, miten HR-johtajat ja visionäärit ennakoivat ja muovaavat tekoälyn kehittyvää roolia joustavan, hybridin ja globaalisti hajautetun työn johtamisessa. Tutkimme, miltä vastuullinen, ihmiskeskeinen henkilöstöjohtaminen näyttää seuraavan vuosikymmenen aikana, kertoo tutkimushankkeen vetäjä Peter Zettinig Turun yliopistosta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan dosentti (Adjunct Professor), yliopistotutkija Peter Zettinig sai Liikesivistysrahaston vuoden 2025 apurahakierroksella 150 000 euron kolmevuotisen apurahan tutkimusryhmälleen AI Futures for HRM: Strategic Foresight for Responsible Human Resource Management in the Digital Workplace. Apuraha myönnettiin Liikesivistysrahaston temaattisessa erikoishankkeessa Innovaatiot, kaupallistaminen ja kasvu.
Putoammeko rekrytoinnin luottamuskuiluun?
Keskustelua työnhaun automaatiosta ja sen vaikutuksista on käyty julkisuudessa runsaasti. Tilanne, jossa tekoäly tekee työnhakijan hakemuksen, jonka työnantajan tekoäly sitten analysoi, ei ole enää kaukainen visio.
Saatamme päätyä luottamuskuiluun: hakijat voivat kokea, että heitä arvioi näkymätön järjestelmä, jota he eivät voi ymmärtää tai haastaa. Rekrytoijat taas pohtivat, heijastaako heidän edessään oleva hiottu teksti todellista ihmistä vai ainoastaan generatiivista kielimallia.
Toisaalta rekrytointi voi tulevaisuudessa siirtyä staattisista ansioluetteloista kohti dynaamisempaa tarinankerrontaa, jossa näkyvät selvemmin hakijan potentiaali, oppimiskyky ja tunneäly. Tekoäly voi Zettingin mukaan toimia myös eettisten rekrytointikäytäntöjen tukena, ei pelkästään niiden korvaajana.
Pk-yritysten arjessa tekoäly on sparrauskumppani
Tekoälyn suurin arvo syntyy Zettinigin mukaan usein sellaisista arkisista päätöksistä kuin asiakastarpeiden ennakoinnista, erilaisen osaamisen tunnistamisesta ja paremmasta työn organisoinnista. Moni pk-yrittäjä kuvaa johtamista yksinäiseksi matkaksi, jossa yhteinen ideointi on vähäistä.
Menestyvät pk-yritykset suhtautuvat tekoälyyn oppimis- tai sparrauskumppanina, eivät kontrollijärjestelmänä. Yrityksen ja yrittäjän kulttuurinen kypsyys ja datan hyödyntämisen taidot ratkaisevat, miten vastuullisesti teknologiaa osataan käyttää. Tutkimuksessamme prosessia tarkastellaan adaptiivisen oppimismallin kautta, joka näyttää, miten tekoäly voi tukea tiimejä kasvamaan osaamisessa, autonomiassa ja yhteisöllisyydessä.
Delphi-paneeli ja HR:n uudet skenaariot
Alustataloudessa yritysten asiantuntijat hyödyntävät dataa laajasti trendien, teknologioiden ja markkinoiden kehityksen arvioinnissa. Peter Zettinigin johtama tutkimusryhmä hyödyntää tekoälyn tuottamaa dataa osana iteratiivista ja vuorovaikutteista Delphi-paneelia. Delphi on ennakoinnin ja asiantuntija-arvioiden alueilla tunnettu menetelmä, joka antaa kolmivuotiselle hankkeelle erityisen syvyysulottuvuuden. Hankkeeseen osallistuvien yritysten asiantuntijat käyvät sen kautta useita kierroksia tulevaisuuskeskusteluja.
Näin syntyvät skenaariot voivat auttaa suomalaisia organisaatioita suunnittelemaan työn tulevaisuutta tietoisemmin ja ihmislähtöisemmin.
Tarkoitus ei ole ennustaa, vaan hahmottaa toivottavia sekä varoittavia kehityspolkuja, jotka tukevat innovaatioiden ideointia ja arviointia, skenaarioiden rakentamista sekä strategista priorisointia.
Data syntyy arjen työstä
Zettinigin aikaisemmissa tutkimuksissa parhaat oivallukset eivät ole nousseet massiivisista tietokannoista, vaan esimerkiksi rahoitusalalla työntekijöiden ja asiakkaiden välisistä kohtaamisista.
Tekoäly ei ole korvannut ihmistä. Se on antanut työntekijöille enemmän varmuutta ja tyytyväisyyttä omaan työhönsä.
Eräässä teknologiayrityksessä yhdistettiin luovasti dataa asiakkaiden käyttäytymisestä, rakennuksista, keittiölaitteista ja työntekijöiden arjesta. Tuloksena syntyi vähemmän ruokahävikkiä, sujuvampi asiakasvirta sekä uusia innovaatioita.
Voiko tekoäly tehdä työstä inhimillisempää?
Tekoälyyn liittyy sellaisia riskejä kuin yksityisyydensuoja, läpinäkyvyys ja ennakkoluulot. Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) ja Suomen kansalliset ohjeistukset asettavat selkeät odotukset tekoälyn vastuullisuudelle, selitettävyydelle ja ihmisen valvonnalle.
Zettinigin mukaan uhat ja riskit voivat myös toimia yrityksessä peileinä. Riskit pakottavat kysymään, mitä oikeudenmukainen, osallistava ja inhimillinen työelämä tarkoittaa juuri meidän yrityksemme kohdalla?
Empatia voidaan kirjoittaa algoritmiin. Älykkäät ohjausjärjestelmät osaavat jo tunnistaa stressiä, tukea tiimejä yhteistyössä ja vahvistaa kulttuurienvälistä ymmärrystä. Näin teknologia pääsee vapauttamaan aikaa sille, mikä on yrityksissä aidosti inhimillistä: vuoropuhelulle, tuelle ja johtamiselle.
Peter Zettinigin (PI, Principal Investigator) tutkimusryhmä sai alkunsa tutkijaverkoston kiinnostuksesta ymmärtää, miten johtaminen ja työ muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toteutettavan kolmivuotisen hankeen tutkijat ovat Majid Aleem (DSc), Samar Hafeez (MScSoc) ja Dan Ha Le (MSc). Projektissa yhdistyvät johtaminen, HR, tulevaisuuden ennakointi ja tekoäly.