Markus Salo ja tutkimusryhmä

Miten ohjelmistokehittäjät voivat vähentää työn kuormittavuutta?

Älypuhelimet, tietokoneet ja muut digitaaliset laitteet ovat tiiviisti läsnä arjessamme. Ne kilpailevat huomiostamme taukoamatta niin työpaikalla kuin kotisohvalla. Jatkuva informaation ja ärsykkeiden tulva vyöryy ennen pitkää ihmisaivojen käsittelykyvyn yli ja aiheuttaa ylikuormitusta. Tästä on kyse teknostressissä.

Teknostressillä tarkoitetaan tilanteita, joissa teknologian käytöstä aiheutuvat vaatimukset ylittävät käyttäjän voimavarat. Yleisiä oireita ovat väsymys, kuormittuneisuuden tunne ja ahdistus. Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Markus Salo kertoo, että sitä ilmenee monissa eri muodoissa. “Tyypillisimpiä teknostressin aiheuttajia ovat erilaiset laitteiden tuomat keskeytykset ja liiallinen määrä informaatiota.”

Tutkimusryhmä selvittää, millaista on ohjelmistokehittäjien teknostressi

Ohjelmistokehitys on tärkeä ja ajankohtainen liiketoiminnan ala Suomessa ja maailmalla. Yksi alan haasteista on ohjelmistokehittäjien kokema teknostressi. Teknostressi vähentää kehittäjien työn tuottavuutta ja laatua sekä hyvinvointia. Salon johtamassa tutkimushankkeessa tutkitaan sitä, kuinka teknostressi kehittyy ohjelmistokehittäjille ja miten sitä voitaisiin ehkäistä.

Salon mukaan monet ohjelmistokehittäjät kokevat työrauhan ja keskittymisen erittäin tärkeinä. Keskeytykset ovat ryhmän alustavien selvitysten mukaan nousseet esiin ärsyttävänä ja yleisenä ilmiönä. “Viestejä ja ilmoituksia satelee työpäivän aikana useista eri kanavista ja laitteista.”

Kaksi tutkimuskysymystä sanelevat tutkimusryhmän työtä: Kuinka teknostressi muodostuu ohjelmistokehittäjän työssä? Entä miten ohjelmistokehittäjät voivat vähentää keskeytyksiä, ylikuormitusta ja muita teknostressin tekijöitä?

Jyväskylän yliopiston lisäksi yhteistyössä ovat mukana Henri Pirkkalainen Tampereen yliopistosta ja Monideepa Tarafdar Lancasterin yliopistosta. Ryhmä toteuttaa haastatteluiden ja kyselyiden avulla kaksiosaisen haastattelututkimuksen, joka kartoittaa teknostressikokemuksia laajalta joukolta ohjelmistokehittäjiä. “Pyrimme ymmärtämään henkilöiden omien kokemusten kautta, mistä teknostressi syntyy”, Salo kuvailee.

Kokemuksia peilataan ohjelmistokehityksen työnkuvien erityispiirteisiin. Näin pyritään saamaan selville, miten teknostressiä muodostuu ohjelmistokehitystyössä ja mitä kehittäjät voivat tehdä asialle.

Keskeytykset sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen lisäävät teknostressiä

Tutkimusaihe on yhteydessä nykypäivän työelämän trendiin. Informaation määrä kasvaa samalla, kun tehtävistä pitäisi pystyä suoriutumaan nopeammin. “Jos ajatellaan sitä kehityskulkua, mihin ohjelmistokehitys- ja tietotyö ovat kehittymässä, vauhti ei ole hidastumassa”, Salo pohtii.

IT-laitteet helpottavat töiden tekemistä, mutta Salon mukaan ne ovat myös omiaan hämärtämään työn ja vapaa-ajan rajoja. Kotona työntekijät ovat vastuussa itse taukojen pitämisestä, kun työpaikalla sosiaaliset tilanteet, kuten kahvi- ja lounastauko, rytmittävät päivää. Keskittymisen ja teknologian käytön hallinnan tärkeys korostuu työpäivien aikana.

Teknologian aiheuttamat ärsykkeet eivät ole ainoa ohjelmistokehittäjän työn kuormitusta lisäävä tekijä. Eri järjestelmien tuntemuksen ja IT-taitojen lisäksi työssä korostuvat myös projektinhallinta- ja vuorovaikutustaidot.

Työnantajalla on Salon mukaan osavastuu stressin lievittämisessä. “Teknostressi on niin laaja ilmiö, että siihen tarvitaan tukea monilta elämän osa-alueilta.” Työnantajat voivat tarjota koulutuksia ja osallistaa työntekijöitä mukaan päätöksentekoon.

Hankkeen päätavoite on kuitenkin selvittää, mitä ohjelmistokehittäjät voivat itse tehdä teknostressille. “Työpaikalla kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa. Yksittäinen kehittäjä voi käyttää erilaisia keinoja vähentääkseen teknologian haittavaikutuksia.”

Tulokset antavat apua teknostressaantuneille

Koska ohjelmistokehittäjien kokemaa teknostressiä on tutkittu vähän, Salo toivoo ryhmän hankkeen inspiroivan muita tutkijoita maailmanlaajuisesti. Tutkimusryhmän työn tuloksena syntyy työkalupakki teknostressin merkkien tunnistamiseen ja vähentämiseen. Työkalupakki auttaa ohjelmistokehittäjiä ja heidän työnantajiaan ymmärtämään ja ehkäisemään teknostressiä.

Tulosten avulla pystytään hahmottamaan askelmerkit, joilla teknologian käytöstä aiheutuvia haittoja voi suitsia, sekä tarjota yksilöllistä apua teknostressaantuneille. “Jos tunnistamme, miten teknostressi syntyy, pystymme ennaltaehkäisemään sitä”, Salo visioi.

Liikesivistysrahaston painoalueista Salon tutkimusryhmän työ liittyy liiketoiminnan uudistamiseen. Tuloksien avulla yritykset voivat parantaa ohjelmistokehittäjien työn tuottavuutta ja hyvinvointia. Salo on toiveikas sen suhteen, että tulokset voivat sysätä liikkeelle kehityskulun kohti kestävämpää liiketoimintaa. “En sano, että tutkimuksemme ratkaisee kaiken. Jos kuitenkin ohjelmistokehittäjien hyvinvointi ja keskittyminen paranevat entisestään, se voi parantaa käyttäjien palveluita ja käyttökokemuksia.”


Markus Salon tutkimusryhmälle on myönnetty syksyllä 2020 Liikesivistysrahaston 200.000 euron apuraha. Tutkimusryhmän työ koskee LSR:n painoaluetta Liiketoiminnan uudistaminen. Lue muista apurahansaajistamme täällä.

Kuva: KTT Markus Salo, tutkimusryhmän PI: “Software Developers’ Technostress and Work Productivity: Finding Ways to Manage Interruptions, Invasion, and Overload” / JYU Images