Suurten kielimallien avulla toimivat viestivät tekoälyt ovat yhä tavallisempia seuralaisia myös työelämän keskustelualustoilla. Niiden kanssa keskustellessa tapamme olla vuorovaikutuksessa mukautuu tekoälyn logiikkaan.
Jos olet parin viime vuoden aikana käyttänyt mitä tahansa tiimityöskentelyyn ja vuorovaikutukseen tarkoitettua alustaa, olet melko varmasti kohdannut siellä myös työkaverinasi toimivan viestivän tekoälyn — tyypillisesti jonkinlaisen suuren kielimallin avulla toimivan botin, jolle voi esittää pyyntöjä kuten ihmiselle, ja joka vastauksena niihin tuottaa usein yllättävänkin korkealaatuista, ihmismäistä viestintää.
Tutkimuskirjallisuudessa tällaisiin botteihin viitataan termillä viestivä tekoäly (communicative AI), ja niiden kanssa viestimiseen ihmis-koneviestintänä (human-machine communication HMC) [1]. Viestivä tekoäly viittaa algoritmipohjaiseen, ainakin osin autonomisesti toimivaan teknologiaan, joka viestii luonnollista kieltä käyttäen ja matkii vuorovaikutuksen konventioita. Tällainen teknologia toimii vuorovaikutuksessa hyvin eri tavalla kuin viestintäteknologiat, joita aiemmin on tutkittu työelämän vuorovaikutuksen näkökulmasta. Viestivä tekoäly ei ole teknologia, joka yksinomaan välittää tai tukee ihmisten keskinäistä viestintää, vaan ottaa osaa vuorovaikutukseen viestijänä: aktiivisena toimijana [ks. 2].
Viestivä tekoäly on usein luonteeltaan generatiivista, eli sisältöjä tuottavaa. Tuoreissa tutkimuksissa on jonkin verran tarkasteltu sitä, miten generatiivinen tekoäly muokkaa inhimillistä toimintaa työelämässä ja erityisesti tietotyössä. Tulokset osoittavat generatiivisen tekoälyn muokkaavan rutiineja ja työskentelyprosesseja, parantavan työn tuottavuutta tekstin kanssa työskennellessä, sekä tasaavan tuottavuuseroja työntekijöiden välillä [3]. Mutta minkälaisia vaikutuksia generatiivisella, viestivällä tekoälyllä on työelämän viestintään? Mitä organisaatiossa tapahtuu, kun ihmisten kanssa viestivät myös puoliautomaattiset botit?
Viestivä tekoäly muuttaa viestintäkäyttäytymistä
SODA-tutkimushankkeessamme olemme kiinnostuneita siitä, miten tiimissä mukana oleva viestivä tekoäly osallistuu vuorovaikutukseen ihmisten kanssa ja miten sen osallistuminen muokkaa viestintää. Haluamme ymmärtää viestivän tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoitteita tehtäväkeskeisen luovan tiimityön tukena. Muuttaako viestivän tekoälyn läsnäolo ryhmässä jollakin tavalla sitä, miten ihmiset viestivät tai vaikuttaako tekoäly jopa koko keskustelun lopputulokseen? Minkälaista uudenlaista viestintäosaamista tarvitaan ihmistyöntekijöiltä? Muuttaako tämä sitä miten tiimit ylipäätään organisoituvat?
Olemme pureutuneet näihin kysymyksiin haastattelujen ja kokeellisten työpajojen avulla. Rakensimme tutkimusta varten keskustelevan botin, Effervescen. Sen pohjalla on suuri kielimalli, jota on edelleen hienosäädetty ja koulutettu lisää niin, että botti osaa keskustella nimenomaan ryhmässä — tyypillisesti ChatGPT, Copilot ja muut kaupalliset botit osallistuvat vain kahdenvälisiin keskusteluihin. Kuten suuret kielimallit yleensä, tämänkin botin voi promptauksella ohjeistaa toimimaan halutulla tavalla: ehkä olemaan avulias ja ystävällinen tai sitten vaikkapa kertomaan jatkuvasti vitsejä. Työpajoissamme osallistujille annettiin tehtäväksi ideoida jotain työhön liittyvää Slack-alustalla keskustellen niin, että viestivä tekoäly on mukana tiimin keskustelussa.
Opimme, että botti todellakin muuttaa viestintää ryhmässä. Jo pelkästään viestivän tekoälyn läsnäolo saa ihmisosallistujat tietoiseksi viestintäkäyttäytymisestään ryhmätilanteessa. He esimerkiksi havainnoivat keskustelun rytmin ja oman puhetapansa muuttuvan. Havaitsimme myös, että ihmisten tausta ja erityisesti heidän aiempi kokemuksensa teknologiasta heijastuu siihen, millä tavalla botin kanssa toimitaan. Osallistujat joilla on vahva teknologinen tausta suhtautuvat bottiin ennen kaikkea kehotteilla ohjeistettavana työkaluna, kun taas viestintäorientoituneet osallistujat olivat valmiimpia suhtautumaan bottiin nimenomaan keskustelukumppanina. Ylipäätään tutkittavien odotukset viestiviä tekoälyjä kohtaan olivat hyvin erilaisia.
Kaiken muistava ja näkevä tekoäly
ChatGPT:n kaltaiset viestivät tekoälyt tulivat arkeemme annettuna muutama vuosi sitten, ja sulautuivat sen osaksi yllättävän nopeasti. Harva muistaa pohtia, mitä niiden takana on ja minkälaisia infrastruktuureja niiden rakentamiseen ja pyörittämiseen vaaditaan. Nämä kysymykset konrektisoituvat, kun viestiviä tekoälyjä suunnitellaan organisaatiokäyttöön.
Tiedonhallinnan näkökulmasta olisi hyödyllistä, että tekoälyllä olisi jonkinlainen pääsy organisaation tietokantoihin ja ehkä myös keskusteluhistoriaan. SODA-hankkeessa olemme pohtineet myös näitä näkökulmia kahdelta kantilta: toisaalta kehittämällä analyysimenetelmiä, joilla keskusteludatasta voisi saada irti tiimien työskentelyä hyödyttävää tietoa, ja toisaalta kysymällä haastateltavilta miten he suhtautuvat tällaiseen datan käyttöön.
Tähänkin tutkittavilla oli hyvin erilaisia näkemyksiä. Osa suhtautui datan analysointiin ja tekoälyn valvontaan hyvin rationaalisesta työelämäperpektiivistä, ja ajatteli kaiken datan olevan jo työnantajan omaisuutta. Monia kuitenkin huolestutti katoava yksityisyys ja tekoälyn ikuiseksi koettu muisti, erityisesti jos kollegoiden kanssa oli puhuttu myös henkilökohtaisia asioita. Tekoälyn erikoispiirre valvontamielessä liittyykin mielikuvastoon sen älykkyydestä: ajatukseen siitä, että ylivoimaisena toimijana se todellakin näkee ja muistaa kaiken.
Tutkimuksemme perusteella onkin ennen kaikkea selvää, että viestivän tekoälyn pelkkä läsnäolo vaikuttaa siihen, miten orientoidumme työelämässä, melkeinpä riippumatta siitä mihin tekoäly oikeasti pystyy. Tämä heijastevaikutus on hyvä muistaa, kun suunnitellaan viestiviä tekoälyjä organisaatiokäyttöön.
SODA-hankkeen loppuseminaari järjestetään 20. toukokuuta klo 14-16 Helsingin yliopistolla. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja täällä: https://blogs.helsinki.fi/sodaproject/final-seminar/
Kuva: arbyreed@Flickr (CC)