Mikko Jääskeläinen ja tutkimusryhmä

Mikä yhdistää Slushin, Maria 01:n ja suomalaisen peliteollisuuden menestystarinoita?

Opiskelijayhteistyöstä kasvuun ponnistaneet Slush tai Maria 01 ovat kasvaneet jopa kansainvälisesti tunnetuiksi verkostoiksi. Samaan aikaan suomalaiset pelialan yritykset ovat niittäneet mainetta ja kunniaa maailmalla. Tutkimusryhmä selvittää, millaisia syy-seuraussuhteita menestyksen taustalla on.

Slush on suuri vuosittainen startup-yrittäjien tapahtuma. Helsingissä Kampissa sijaitseva Maria 01 tarjoaa tilat ja yhteisön kasvuyrityksille. Suomalainen peliteollisuus ja sen tähdet, kuten Rovio ja Supercell, ovat kasvaessaan nojautuneet vahvasti toimialan verkostoon ja muihin yrittäjiin. Näyttää siltä, että näiden menestystarinoiden yhteinen nimittäjä on yrittäjyysekosysteemi.

Yrittäjyysekosysteemi on verkosto, joka koostuu maantieteellisesti rajatun alueen tai tietyn toimialan yrittäjistä. Ekosysteemin kautta uusi yritys löytää menestymisen todennäköisyyttä lisäävien asioiden äärelle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi rahoitus, työvoima, tukipalvelut, yhteistyökumppanit ja mentorit. Yrittäjyysekosysteemit ovat avainasemassa startup-yritysten kasvussa.

Suomesta ponnistaneet menestystarinat, kuten Slush, Maria 01 ja pelialan yritykset, ovat matkalla kuuluisuuteen siivittäneet suomalaista liike-elämää korkeuksiin. Suomeen on virrannut eniten pääomasijoituksia Euroopassa vuosien 2018—2019 välillä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Mutta mikä tekee yrittäjyysekosysteemistä hyvän? “On tärkeää tietää, minkä päälle menestys on alunperin rakennettu”, kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen. Jääskeläisen johtama tutkimusryhmä selvittää, mitkä ovat menestyneen yrittäjyysekosysteemin rakennusaineet.

Tutkimus sukeltaa ekosysteemien pinnan alle

Slushia, Maria 01:ta ja Startup-säätiötä yhdistävä tekijä on Aalto Entrepreneur Society (lyhennettynä AaltoES). AaltoES on opiskelijoita yrittäjyyteen kannustava yhteisö. Mikko Jääskeläisen johtama tutkimusryhmä tarkastelee, miten AaltoES:n ympärille rakentuneen ekosysteemin kulttuuri ja toimintatavat syntyivät.

Siinä missä Maria 01:ssä ja Slushissa kohtaavat yritykset useilta eri aloilta, peliteollisuutta tarkastelemalla tutkimusryhmä syventyy yksittäisen toimialan kehityskulkuun pidemmällä aikavälillä. “Se on alunperin ollut skene, joka on pyörinyt diskettien postittamisella. Nyt meillä on Clash of Clans ja muut maailmalla tunnetuksi tulleet tuotebrändit”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkimuksessa haastatellaan ekosysteemien kehitykseen keskeisesti vaikuttaneita henkilöitä. Sisäpiirin tietoa tuovat myös ne tutkimusryhmän jäsenet, joilla on omakohtaista kokemusta niissä toimimisesta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisen kanssakäymisen tai sosiaalisten rakenteiden varaan yrittäjän saamat hyödyt perustuvat.

Taustalla on samanlaisia haasteita

Yrittäjyysekosysteemeihin investoidaan yhä enemmän. Esimerkiksi Maria 01:n pinta-ala ja kapasiteetti moninkertaistuvat seuraavina vuosina. Laajeneminen tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Jääskeläisen tutkimusryhmää kiinnostaa, miten yrittäjät hyötyvät ympärillä hääräävistä hengenheimolaisista. Entä miten yhteisöjen kasvu vaikuttaa yksittäisen yrittäjän näkökulmasta? “Kasvavatko bileet liian suuriksi?”, Jääskeläinen kysyy.

Vaikka toimialojen kirjo on yhden ekosysteemin sisällä valtava, Jääskeläisen mukaan toiminnan alkuvaiheen haasteet kiteytyvät samaan ongelmaan: “Millä tavalla saadaan tiimi työskentelemään niin, että yritys kasvaa?”

Ekosysteemeissä elävät yritykset kehittävät uusia tuotteita ja palveluita, mutta myös tapoja koota organisaatioita. Jääskeläisen mukaan tämä kehitys on saanut alkunsa Piilaaksosta. “Alkuvaiheen startupeilla on paljon opittavaa toisiltaan.” Monella yrityksellä on taustalla keskenään samoja pääomasijoittajia, joiden välityksellä tieto ja opit kulkevat entistä nopeammin.

Minkälaisia tarinoita kukoistavista ekosysteemeistä on syytä kertoa?

Tutkimus tuo lisätietoa yrittäjyysekosysteemien rakentamisen ja ylläpitämisen tueksi. Tulokset auttavat rahoittajia, rakennuttajia ja kaupunkeja puntaroimaan investointien kannattavuutta. Maria 01:n kaltaiset toimijat voivat soveltaa tuloksista saatuja oppeja oman toimintansa kehittämiseen. “Millaisia yrityksiä valitaan yhteisiin tiloihin? Millaisia asioita kannattaa pitää herkästi silmällä?”, Jääskeläinen kysyy.

Ekosysteemeistä saatuja oppeja viedään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen ja ulkomaille. Kyse ei ole leikkaa-liimaa-periaatteesta, vaan paikalliset piirteet ratkaisevat. “Suomessa tavoiteltiin pitkään Piilaakson kopiota. Siitä on siirrytty eteenpäin, kun tänne on syntynyt omaperäisempiä ratkaisuja”, Jääskeläinen pohtii. Kun kukoistavan ekosysteemin rakennuspalikat ovat tiedossa, kaupunkien on helpompi soveltaa niitä omissa ympäristöissään. Yrittäjät voivat tulosten avulla tunnistaa erilaisten ekosysteemien edut ja haasteet. Näin on helpompi valita, mihin ekosysteemiin haluaa toimistonsa avata.

Tutkimushanke taustoittaa suomalaisen kasvuyrittäjyyden läpimurtoa kattavammin kuin koskaan aiemmin. Jääskeläinen toivoo, että hanke tuo uusia ulottuvuuksia menestystarinoiden kerrontaan. Vaikka tulokset taustoittavat vetovoimaisten ja omaperäisten ilmiöiden, kuten Slushin, alkuperiä, tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään laajempia syy-seuraussuhteita. “Voimme pohtia, millainen merkitys esimerkiksi ylioppilasliikkeellä on yrittäjyysekosysteemin synnyssä”, Jääskeläinen sanoo.


Mikko Jääskeläisen tutkimusryhmälle on myönnetty syksyllä 2020 Liikesivistysrahaston 100.000 euron apuraha. Tutkimusryhmän työ koskee LSR:n painoaluetta Yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu. Lue muista apurahansaajistamme täällä.

Kuva: TkT Mikko Jääskeläinen, tutkimusryhmän PI: “Evolution of Structure and Culture of Entrepreneurial Ecosystems – Yrittäjyysekosysteemien rakenteen ja kulttuurin kehittyminen” / Nina Karlsson