Kestävän kiertotalouden vauhdittaminen tarvitsee uudistumiseen suuntaavaa johtajuutta. Kestävyysmuutokseen tarvittava teknologia on jo olemassa ja kestävyysmuutoksen toteuttaminen edellyttää nyt erityisesti käyttäytymisen muutosta. Inhimillinen näkökulma, sosiaalinen kestävyys ja arjen käytäntöjen uudistaminen korostuvat kestävyysmuutoksessa.
Kestävyysmuutoksella on kiire. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen, biodiversiteettikadon pysäyttäminen ja saastumisen vähentäminen edellyttävät nopeita kunnianhimoisia toimia. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt yrityksissä ja huoli tulevaisuudesta on lisääntynyt kansalaisten keskuudessa. ”Haasteena on, että tieto ympäristökriisin kiireellisyydestä ohjaa huomion tulipalojen sammuttamiseen”, toteaa Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen professori Hanna Lehtimäki. ”Palontorjunta-ajattelu kannustaa ongelmanratkaisutyyliin, jossa nopeat yhden asian ratkaisut koetaan riittäviksi. Samalla kestävyysinnovaatiomahdollisuudet ja luovuus saattavat jäädä käyttämättä, kun aika kuluu kiireellisten asioiden hoitamiseen tärkeiden asioiden sijaan.”
Lehtimäen johtama tutkimushanke vahvistaa kestävyysmuutosta vauhdittavaa johtamisosaamista. Hankkeessa suunnitellaan ja kehitetään kestävyysjohtamisen käytäntöjä yhdessä johtajien kanssa ja hyödynnetään arvostavan kehittämisen menetelmiä kestävyysjohtamisen välineinä. Ratkaisukeskeinen johtamismalli auttaa tunnistamaan kestävyyssiirtymää edistäviä vahvuuksia omassa organisaatiossa ja nopeuttaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen.
Ratkaisukeskeinen näkökulma kestävyyssiirtymään
Maapallon nykytilasta puhuttaessa korostetaan usein ympäristökriisiä ja tulevaisuuteen kohdistuvia uhkakuvia. Toisaalta tunnistetaan tarve tehdä muutoksia nopeasti ja selvitetään kestävyysmuutoksen esteitä. Lehtimäen mukaan ympäristötietoisuuden lisääminen on tärkeää, mutta uhkien korostaminen lisää pelkoa, toivottomuutta ja toimimattomuutta.
Lehtimäen ryhmä lähestyy kestävyysmuutosta ratkaisukeskeisesti. Johtajuusmallin uutuusarvo liittyy siihen, että ratkaisukeskeisen johtamisen avulla kestävän kiertotalouden voi kehystää kiinnostavaksi ja haluttavaksi ja siten vähentää ilmastoahdistusta, syyllistämistä ja muutokseen liittyviä pelkoja.
Hankkeessa etsitään käytännönläheisiä ratkaisuja tulevaisuuskestävään ympäristöön
Ryhmä toteuttaa kolmen vuoden toimintatutkimuksen, johon osallistuu yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita. ”Luomme mallin yhdessä tutkimushankkeeseen osallistuvien johtajien kanssa varmistaaksemme, että malli on sovellettavissa käytäntöön”, kertoo Lehtimäki. Ryhmä haastattelee myös kestävyysjohtajia eri puolilla maailmaa. Suomalaisten johtajien kokemuksia ja näkemyksiä peilataan kansainväliseen kestävyysjohtajien haastatteluaineistoon ja tunnistetaan toimintaympäristön ja kulttuurin vaikutuksia kestävän kiertotaloussiirtymän johtamiseen.
DSc (Econ) Hanna Lehtimäki: Leading Regenerative Circular Economy (LEADSUS), Itä-Suomen yliopisto, 90 000 € (apurahakierros 2023, 36 kk)