Ari Paloviita

Kestävän proteiinijärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet elintarvikealan yritysten näkökulmasta

Monitieteinen  Food System Studies Research Group perustettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle vuonna 2014. Ryhmän perustamisen mahdollisti Koneen Säätiön myöntämä kolmivuotinen hankeapuraha Suomen ruokaturvan ja ruokajärjestelmän haavoittuvuuden tutkimukseen. Olen ryhmän ainoa kauppatieteilijä. Muut ryhmän jäsenet edustavat yhteiskuntapolitiikkaa, sosiologiaa, filosofiaa, ravitsemustieteitä ja elintarviketieteitä. Monitieteisyys on tärkeää ruokajärjestelmien tutkimuksessa, sillä ruoka on yhtälailla politiikkaa ja bisnestä. Ruokajärjestelmällä on myös merkittävä vaikutus ympäristön tilaan sekä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Siksi tutkimusryhmämme työssä keskeinen käsite on kestävä ruokajärjestelmä. Kestävä ruokajärjestelmä tarjoaa kaikille ihmisille kaikkina aikoina riittävästi terveellistä ruokaa ja huomioi samalla ympäristön reunaehdot sekä tasa-arvon toteutumisen.

Vuonna 2015 Luonnonvarakeskus (Luke) pyysi tutkimusryhmäämme mukaan Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston avaamaan hakuun Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi. Olimme onnekkaita ja saimme kuusivuotisen (2015-2020) rahoituksen hankkeellemme ScenoProt – Uudet proteiinilähteet yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi. Luken ja Jyväskylän yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Makery Oy, TNO Alankomaista ja NMBU Norjasta. Tutkimusryhmämme sai hankkeessa tehtäväkseen toteuttaa Keski-Suomessa kestävän proteiinijärjestelmän alueellisen tapaustutkimuksen. Kestävä proteiinijärjestelmä on monimuotoinen niin proteiinien tuotannon, tuotteiden kuin ruokavalioidenkin suhteen, välttää proteiinien ylikulutusta sekä edistää kiertotalouden periaatteita ruokajärjestelmän kaikissa osissa.

Viime vuonna Liikesivistysrahaston Tukon rahasto myönsi minulle henkilökohtaisen apurahan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on tutkia kestävän proteiinijärjestelmän haasteita ja mahdollisuuksia nimenomaan elintarvikealan yritysten näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto tulee koostumaan elintarvikealan yritysten edustajien haastatteluista. Olen erityisesti kiinnostunut kahdesta yritysryhmästä. Ensimmäinen ryhmä koostuu Keski-Suomen perinteisistä elintarvikealan yrityksistä ja tavoitteenani on tehdä haastattelut kymmenessä suurimmassa yrityksessä, jotka käytännössä ovat pk-yrityksiä. Toinen ryhmä koostuu uudemmista yrityksistä, joiden toiminnassa uudet proteiinilähteet ovat keskeisessä roolissa ja tavoitteenani on tehdä haastattelut kymmenessä alan pioneeriyrityksessä. Tulen siten analysoimaan sekä vanhan että uuden proteiinijärjestelmän näkökulmia proteiinijärjestelmän muutokseen.

Mitä uudet proteiinilähteet sitten ovat? Pyydän sinua äänestämään suosikkiproteiinilähteitäsi ”Mitä proteiinia?” -kyselyssä. Kysely on auki helmikuun loppuun saakka. Kerron tämän epätieteellisen kyselyn tulokset seuraavassa blogissani.