Globaalit kestävyyshaasteet vaativat muutoksia kulutustottumuksissa ja raaka-aineiden käytössä. Elintarvike- ja pakkausteollisuus ovat kytköksissä moniin ympäristön muutokseen liittyviin haasteisiin niin ruoantuotannon päästöjen, pakkausmateriaalien kulutuksen kuin jätteiden syntymisenkin kautta. Ala tarvitsee uusia innovaatioita, joiden avulla ruoankulutuksen kestävyyttä voidaan edistää vaarantamatta ihmiskunnan kykyä ruokkia kasvava globaali väestö. Väitöskirjassani tutkin innovaatiotoiminnan roolia elintarvike- ja pakkausteollisuuden kestävyyskysymyksien ratkaisemiseksi.
Kestävyyteen liittyvät muutokset tuotantoprosesseissa ovat usein haastavia toteuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Tutkimukseni keskittyykin erityisesti siihen, kuinka alan liiketoiminnan kestävyysmurrosta voitaisiin tukea innovaatiopolitiikan keinoin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa elintarvike- ja pakkausinnovaatioiden mahdollisuuksia edistää kulutustottumusten muutosta. Väitöskirjani pureutuu siten kiperään haasteeseen ruoankulutuksen kestävyydestä globaalissa kontekstissa, jossa pakatun ja prosessoidun ruoan kysyntä jatkaa kasvuaan.
Kasvava ruoan kysyntä rajallisella planeetalla luo haasteita – mutta yhtä lailla mahdollisuuksia – rohkeille ja innovatiivisille toimijoille elintarvike- ja pakkausteollisuudessa. Tutkimuksellani pyrin edistämään näiden teollisuudenalojen toimijoiden kykyä identifioida uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Väitöskirjani tuottaa myös tietoa siitä, millaisin poliittisin ohjauskeinoin elintarvike- ja pakkausalan kehitys- ja innovaatiotoiminnalle luotaisiin suotuisat olosuhteet, jotta alan menestystä Suomessa voitaisiin tukea myös globaalien muutosten keskellä.