Johtamisen ja organisaatiotutkimuksen apulaisprofessori Violetta Khoreva tutkii työkseen ilmiötä, joka vaikuttaa talouden ja yhteiskunnan kehitykseen pysyvästi. Khoreva haluaa tietää, miten digitalisaatio vaikuttaa liiketoimintaan ja tulevaisuuden työvoimaan.
Uusien digitaalisten teknologioiden käyttäminen voi olla joskus pelottavaa. Siitä on kokemusta myös Hankenin apulaisprofessorilla Violetta Khorevalla.
”En uskaltanut käyttää sellaisia laitteita ja ohjelmia, joita en ennestään tuntenut. Mutta aina kun olin opetellut jonkun digitaalisen ohjelman, jostain ilmestyi jo uusi”, Khoreva kertoo.
Hankenissa johtamista tutkiva Khoreva halusi päästä eroon pelostaan. Hän ymmärsi, ettei uutta teknologiaa ymmärtääkseen tarvitse olla diplomi-insinööri, vaan kuka tahansa voi oppia sitä käyttämään.
Nyt hän haluaa muuttaa ihmisten asennoitumista digitalisaatiota kohtaan, varautuneisuudesta kohti uteliaisuutta.
Se on tärkeää, sillä digitalisaatio muuttaa elämäämme vääjäämättä, halusimme sitä tai emme. Tällä hetkellä Khoreva tutkii digitalisaation vaikutuksia tulevaisuuden työvoimaan. Tutkimuksessaan hän selvitti, miten suurimmat suomalaiset yritykset ovat vastanneet digitalisaation tuomiin muutoksiin.
Khoreva haluaa tietää, millainen rooli yritysjohtajilla on ollut digitalisaation tuomassa muutoksessa, ja miten johtoporras on auttanut työntekijöitään siitä selviämään. Erityisen kiinnostavia tutkimuskohteita olivat yhtiöt, jotka suhtautuvat digitalisaatioon vastahakoisesti.
”Mistä se vastahakoisuus johtuu, ja miten voisimme auttaa näitä organisaatioita?”
Kehityksen kärjessä
Miksi digitalisaatiota pitäisi tutkia juuri nyt? Se on kysymys, joka saa Khorevan nauramaan.
”Aiheeseen vuosia perehtyneelle tutkijalle se on itsestäänselvyys: me elämme aikana, jota kutsutaan digitalisaation aikakaudeksi.”
Työelämässä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhä harvempi meistä työskentelee maanantaista perjantaihin kello yhdeksästä viiteen. Sen sijaan työntekijöiden täytyy olla jatkuvasti tavoitettavissa, eivätkä viestintäkanavat sulkeudu työpaikan oven mukana.
Khoreva uskoo, että suomalaisia suuryrityksiä käsittelevä tutkimus on relevantti myös Suomen rajojen ulkopuolella, koko maailman mittakaavassa.
EU:n julkaiseman Digitaalitalouden- ja yhteiskunnan indeksin (DESI) mukaan Suomi on digitalisaatiossa yksi Euroopan johtavia maita heti Tanskan ja Ruotsin jälkeen. Tuoreimman digibarometrin mukaan Suomi sijoittui digitaalisten teknologioiden yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä niin ikään kolmannelle sijalle.
”Suomalaisen liike-elämän onnistumisista ja virheistä voidaan ottaa opiksi ympäri maailmaa, niin yliopistoissa kuin yrityksissä.”
Pimeällä puolella
Kun digitalisaatiota ryhdyttiin ensimmäisen kerran tutkimaan, odotukset olivat varauksettoman myönteiset. Ajateltiin, että kaikki maailman ongelmat ratkeavat internetyhteydellä.
Nyt lähes jokaisella meistä on pääsy internetiin, mutta tarina ei siitä huolimatta ole päättynyt onnellisesti.
”Pelkkä internetyhteys ei kerro mitään yhteiskunnan kehityksestä. Suurempi merkitys on sillä, mihin internetiä ja muuta teknologiaa käytetään: käytetäänkö sitä esimerkiksi viihteeseen vai erilaisten taitojen kehittämiseen?”
Tulevaisuudessa pitäisi Khorevan mukaan tutkia enemmän myös digitalisaation pimeää puolta. Hän ei puhu tietoturvaongelmista tai yksityisyyden suojan heikentymisestä vaan sellaisista käsitteistä kuin digitaalinen kuilu tai digitaalinen feodalismi.
Digitaalinen feodalismi kuvaa digitalisoituneen maailman paluuta feodaaliseen järjestelmään, jossa hyvin pieni määrä yhtiöitä määrittää sen, millaista teknologiaa meillä on käytettävissämme ja millaisilla ehdoilla.
Digitaalisella kuilulla tarkoitetaan puolestaan digitalisaation aiheuttamaa kahtiajakoa, jossa maailma jakautuu digiosaajiin ja niihin, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tai muita uusia teknologioita ollenkaan.
Yhdysvalloissa ilmiö näkyy työmarkkinoiden polarisoitumisena: digikehityksen kelkassa pysyville on luvassa entistä parempia työpaikkoja ja parempaa palkkaa. Muut työskentelevät matalasti palkatuissa töissä tai jäävät työttömiksi.
”En sano, että digitalisaatio pitäisi pysäyttää. Meidän täytyy kuitenkin olla tietoisia niistä marginaaliryhmistä, joilla ei ole mahdollisuutta hyötyä kehityksestä. Suomi voisi ottaa opiksi Yhdysvaltojen ongelmista ja pitää huolta siitä, ettei sama pääse tapahtumaan täällä.”
Liiketoiminnan uudistaminen on yksi Liikesivistysrahaston juhlavuoden apurahahaun painoalueista. Liikesivistysrahaston 100-vuotisjuhlavuonna jaetaan yhteensä 5 miljoonaa euroa apurahoja kauppatieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Apurahahaussa on viisi painoaluetta, joihin haetaan tulevaisuuteen orientoituneita ratkaisuja: 1. datatalous 2. liiketoiminnan uudistaminen 3. yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu 4. tulevaisuus kestävä ympäristö 5. johtamisen osaaminen.
Apurahahaku on auki 1.6.–15.8.2019. Lue hakuohjeet ja laadi hakemus täällä.