Tiedostamattomat tekijät merkityksellisiä kumppanuuden kehittymisessä
Tekoälykumppanit voivat olla bottiavustajia (esim. ChatGPT) tai tekoäly-ystäviä (esim. Replika). Liitämme tekoälyyn usein inhimillisiä ominaisuuksia, ne herättävät meissä tunteita ja yksittäiset kohtaamiset voivat kehittyä kumppanuudeksi ihmissuhteiden rinnalle.
“Botin inhimillistämiseen ja tunteisiin liittyvät tekijät jäävät usein tiedostamatta, jolloin perinteiset haastattelu- ja kyselytutkimusmenetelmät eivät yksinään riitä. Hankkeessa kehitämmekin ainutlaatuisia multimodaalisia fysiologisia menetelmiä, jotta voidaan ymmärtää myös tiedostamattomien fysiologisten, esimerkiksi tunnereaktioiden roolia kohtaamisissa ja kumppanuuden kehittymisessä”, Oulun yliopistossa Biomarkkinoinnin tutkimusryhmää rakentava Eeva-Liisa Oikarinen kertoo.
Hankkeessa tarkastellaan erilaisia transformatiivisia bottikumppanuuksia (OuluBot, ChatGPT, Replika) sekä huomioidaan yksinäisyydestä kärsivät nuoret aikuiset ja ikääntyvät. Perinteisten haastattelu- ja kyselyaineiston lisäksi kerätään Critical Incident Technique-aineistoa, pitkittäistä seurantatutkimusaineistoa ja kokeellista multimodaalista fysiologista aineistoa LeaF-tutkimustilassa (LeaF-infrastruktuuri).
Bottikumppanuudet haastavat ihmisyyden
Yhteiskunnallisesti bottikumppaneiden lupaukset ovat suuria. On tärkeää ymmärtää, miten tekoälykumppanit voivat jatkossa olla tukenamme erilaisissa elämäntilanteissa. Tähän Oikarisen mukaan tarvitaan lisää tutkimustyötä:
“Kun tekoälykumppani lupaa vähentää yksinäisyyttä ja lisäävän hyvinvointia se haastaa ihmisyyden ja ihmissuhteet. Siksi tarvitsemme lisää ymmärrystä bottikohtaamisten synnyttämistä tiedostamattomistakin reaktioista, ja niiden vaikutuksista hyvinvointiimme”.
Hankkeen tavoitteena on 1) tunnistaa hyvinvointiin johtavia muutostekijöitä ihmisen ja palvelubotin kohtaamisissa ja kumppanuuden kehittymisessä, 2) kehittää multimodaalisia biomarkkinoinnin keinoja mitata ja mahdollisuuksia edistää hyvinvointia, 3) uudistaa markkinointitiedettä kehittämällä Biomarkkinoinnin monitieteistä paradigmaa. Tuloksia voivat hyödyntää julkinen kuntapalvelusektori sekä hyvinvointi- ja terveysalan tekoälyratkaisuja hakeva yrityssektori.
Dosentti (Turun yliopisto), KTT Eeva-Liisa Oikarisen tutkimusryhmä sai Liikesivistysrahastolta 100 000 euron apurahan vuoden 2024 apurahakierroksella Oulun yliopistossa suoritettavaan tutkimukseen. Oulun yliopiston monitieteiseen tutkimusryhmään kuuluvat Oikarisen lisäksi väitöskirjatutkijat Saba Orfi ja Mohsin Rehman. Tutkimusryhmää tukevat professorit Saila Saraniemi (Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Tapio Seppänen (Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta). Kansainvälistä yhteistyötä tehdään mm. palvelukohtaamisen (prof. Magnus Söderlund, Stockholm School of Economics) sekä Biomarkkinoinnin teemoihin liittyen (prof. Richard Bagozzi, University of Michigan, Ross School of Business, United States).