Kasvuyrittäjyys on noussut viime vuosina yrittäjyystutkimuksen yhdeksi tärkeimmäksi osa-alueeksi. Valtaosa kasvuyrittäjyyteen liittyvistä julkaisuista keskittyy kuitenkin uusien ja aloittavien yritysten kasvun tutkimiseen. Vakiintuneet yrityksetkin tuottavat kasvua, mutta niiden potentiaali pääsee usein unohtumaan talouskeskustelussa. Tämän väitöstutkimuksen mukaan vakiintuneet yritykset pääsevät kasvu-uralle toimimalla tilanteen ja kysynnän mukaisesti, eikä niinkään tehtyjen strategisten valintojen seurauksena. Tutkimus koostuu 134 suomalaisesta yrityksestä eri toimialoilta. Yrityksistä haastateltiin 1-4 johtavassa asemassa olevaa henkilöä/yritys. Aineiston muodostaa kaksi ison vastaajajoukon tutkimusta ja yksi 10 kasvuyrityksen haastattelututkimus. Yritykset jotka ovat valinneet asiakassuuntaisen lähestymistavan, ovat tämän tutkimuksen mukaan menestyneet ja onnistuneet kasvamaan toimialan suhdanteesta riippumatta. Tutkimusajankohta sijoittui vuosille 2009-2015, jolloin Suomessa oli pitkittynyt taantuma.
Yrittäjyystutkimus keskittyy liiaksi start-up yrityksiin
Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä yrittäjyystutkimusta on viime aikoina kritisoitu liiallisesta keskittymisestä teknologia- ja start-up yrityksiin. Useat kansainvälisesti arvostetut yrittäjyystutkijat ovat viime aikoina esittäneet huolensa tavallisten kasvua tuottavien yritysten puuttumisesta kasvuyrittäjyystutkimuksessa. Start-upit eivät useinkaan luo pysyviä työpaikkoja, niitä on syytetty julkisten varojen ja sijoitusten kalastelusta, sen sijaan että ne tuottaisivat hyvinvointia toimintaympäristöönsä kuten vakiintuneet yritykset, jotka toimivat markkinalähtöisesti. Kun start-upeista hyvin pieni osa selviää ensimmäisistä vuosistaan, pidempään toimineet yritykset epäonnistuvat todella harvoin. Onkin aiheellista kysyä, tuleeko start-up yrityksiin käytetty rahamäärä koskaan takaisin kansantalouteen, vai valuuko se tulonsiirtona tämän yrityskulttuurin edustajille. Entä jos nämä panostukset käytettäisiin olemassa olevien yritysten verotuksen keventämiseen, voisiko vaikutus kansantaloudelle olla kokonaisvaltaisempi?
Strategian joustavuus johtaa kasvuun
Tutkimustulokset osoittavat, että tilanteen mukainen toiminta ei ole ainoastaan uusien aloittelevien yrityshankkeiden toimintatapa, vaan on hyvin käyttökelpoinen myös vakiintuneissa yrityksissä. Väitöskirjan anti tieteelliseen keskusteluun on mm. malli, joka osoittaa, että erityisesti strateginen joustavuus vaikuttaa positiivisesti pidempään toimineiden yritysten innovaatiotoimintaan ja edesauttaa liiketoiminnan kasvua. Tutkimuksessa osoitettiin yhteys kasvumotivaation ja yritystason innovoinnin välillä, jossa medioivana tekijänä havaittiin suunnitelmallisuus. Yksi merkittävä tekijä yrityksen kasvuun näyttäisi olevan strateginen liittoutuminen ja verkostoituminen. Riskihakuisuus sen sijaan ei ole kasvuhyppäyksen tehneissäkään yrityksissä kovin korkealla tasolla.
Kirjoittaja väitteli Vaasan yliopiston Johtamisen yksiköstä 21.12.2018. Hän toimii tutkijana ja projektipäällikkönä Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja ”Growth trajectories of established companies – effectuation and causation in focus” ylitti aiheellaan myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Ylen uutiseen linkki: yle.fi/uutiset/3-10576403