Julkissektorin asiantuntijaorganisaation tehokkuutta on maassamme pyritty parantamaan keskittämällä avustavat työtehtävät asiantuntijoiden oman työn osaksi. Esimerkiksi osasto- ja taloussihteereitä ei enää ole organisaatioissa avustamassa asiantuntijoita kuten ennen, ja asiantuntijat tekevät nykyään ennen avustaville henkilöille kuuluneet tehtävät itse. Kehitystä on inspiroinut halu mallintaa yksityissektorin toimintaa etenkin tehokkaan työnjaon osalta. Julkisorganisaatioissa tämä on johtanut kuitenkin tehtävien keskittämiseen asiantuntijoille. Ei olekaan yllättävää, että julkissektorin tehostamispyrkimyksillä on usein paradoksaalisesti juuri käänteinen vaikutus kuin mihin niillä pyritään.
Asiantuntijoilla vaikeuksia keskittyä omaan ydintyöhönsä
Esimerkiksi lääkäripulaan liittyen julkisuudessa on kiinnitetty toistuvasti huomiota siihen, että lääkärien työajasta merkittävä osa voi kulua tehtäviin, jotka eivät liity potilaiden hoitoon. Vaikkei asia ole saanut vastaavaa mediahuomiota, myös monien muiden julkisorganisaatioiden asiantuntijatyöntekijät ovat raportoineet vastaavista ongelmista ja vaikeudestaan keskittyä omaan ydintyönsä. Nyt toteutettava tutkimushanke on saanut innoituksensa tutkimusryhmän jäsenten havainnoista liittyen resurssien epätarkoituksenmukaiseen ja tehottamaan käyttöön ja siitä turhautumisesta, jota eri alojen edustajat ovat tutkimusryhmän aiemmissa tutkimuksissa osoittaneet kyseiseen kehityssuuntaan liittyen.
Puutteellisella työnjaolla merkittäviä vaikutuksia
Näennäistä tehokkuutta tuottavan osaoptimoinnin kustannusvaikutukset ovat valtiontaloudellisesti erittäin mittavia, joskin ilmiön suuruusluokasta voi tutkimustiedon puuttuessa esittää vain arvailuja. Suorien kustannusvaikutusten ohella epätarkoituksenmukaisten – työn turhakkeiksikin kutsuttujen – työtehtävien teettäminen on omiaan heikentämään asiantuntijoiden työmotivaatiota ja kannustamaan heitä jättämään julkinen sektori. Koska maamme kärsii osaavan työvoiman puutteesta ja julkisen sektorin kestävyysvajeesta, kyse on selvästikin eräästä keskeisestä ongelmasta, joka tulisi kyetä ratkaisemaan.
Poikkitieteellinen hanke kehittää johtamisen osaamista
Vaikka tutkimushankkeen kohteena oleva ilmiö on yhteiskunnallisesti merkittävä ja se koskettaa kymmeniätuhansia asiantuntijoita eri organisaatioissa, sitä on toistaiseksi tutkittu vähän. Aihepiirin tutkimusta on hankaloittanut se, että kyseessä on luonteeltaan poikkitieteellinen ilmiö. Liikesivistysrahaston painoalue Johtamisen osaaminen keskittyy yksityisen ja julkisen sektorin johtamisen kehittämiseen ja soveltuu erinomaisesti tällaisen ilmiölähtöisen, poikkitieteellisen tutkimushankkeen rahoittamiseen.
Tutkimushankkeessa kerätään laaja empiirinen aineisto kolmelta julkissektorin keskeiseltä asiantuntija-alalta: terveydenhuolto, yliopisto ja poliisi. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään julkisorganisaatioiden budjetti- ja tilinpäätösaineistoja. Tutkimushankkeessa tavoitteena on auttaa julkissektorin asiantuntijaorganisaatioita löytämään tehokkaan työnjaon käytäntöjä määrittelemällä ja identifioimalla puutteellista työnjakoa, arvioimalla puutteellisen työnjaon kustannusvaikutuksia, tunnistamalla ja kehittämällä vaihtoehtoisten työnjaon muotoja sekä kasvattamalla johtamisen osaamista.
KTT Tomi Kallio: Työjaon uudelleenlöytäminen julkissektorin asiantuntijatyössä (TUJA), Vaasan yliopisto, 60 000 € (apurahakierros 2023, 24 kk)