Moni pohtii, miksi aion isona? Tein kaksi uraa: Millaisia kokemuksia minulle tästä on syntynyt? Urapohdintaa nuorelle tutkijalle.
Yliopistot ovat uudistaneet toimintaansa merkittävästi, kun Tenure-track järjestelmät käynnistyivät. Mitä yliopisto minulle tarjoaa? Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa se on käytännössä merkinnyt tutkijan sitoutumista ohjattuun tutkijaputkeen, jossa painottuvat tutkijan tieteelliset ansiot alan huippujulkaisuissa, tutkimusviittausten määrät ja tutkivan asiantuntijan roolin saaminen pian tutkimusaiheen valinnan jälkeen. Liiketoimintaosaajille ja yrityksissä jo toimineille tohtoreille se on merkinnyt uutta mahdollisuutta päästä myös tieteen maailmaan esim. Executive in Residence (EiR) tai Professor of Practice (PoP)-tehtäviin. Nämä vaihtoehdot tarjoavat aivan uusia uramahdollisuuksia. Organisoidun toiminnan aloitti ensimmäisenä Helsingin Kauppakorkeakoulu, jota Aalto-yliopisto edelleen kehitti. Tästä se on sittemmin siirtynyt myös muihin yliopistoihimme.
Mielestäni tämä on ollut erinomainen järjestelmä, jonka tulokset näkyvät jo useana toimintana. Liiketoimintaosaamista hyödyntävää yliopiston tutkimustoimintaa voidaan vielä merkittävästi kehittää toimivammaksi ja ajan haasteisiin sopivammaksi. Jo ensi kokemukset PoP- ja EiR-toiminnoista olivat rohkaisevia ja ne on ollut helppoa liittää osaksi yliopiston perinteistä tutkimus- ja opetustoimintaa. Voin tämän todeta pitkällä yritysjohtajan kokemuksella, koska olen ollut paljon mukana myös useiden säätiöiden toiminnassa, käynnistänyt Kauppakorkeakoululle Executive in Residence- toiminnan ja siirtynyt jo aktiiviseksi tarkkailijaksi Professor of Practice (Emeritus)-tehtävistä Aalto-yliopiston Tieto- ja palvelutaloudesta. Näen tässä vielä useita uusia mahdollisuuksia.
Vaikuttaminen tutkijana on ollut aivan erilaista toimintaa kuin vastuullinen yritysjohtaminen. Antoisaa on ollut toimintani useissa tutkijayhteisöissä stimulaattorina ja käytännön johtamiskokemuksen edustajana. Erityisesti olen kokenut antoisana ja kannustavana vuorovaikutteisen toiminnan nuorten tutkijoiden, eri alojen tohtorikoulutettavien ja post doc tutkijoiden sekä vähän liiketoimintaosaamista omaavien tutkimusorientoituneiden professorien kanssa. Samoin olen kokenut innostavana tutkimushankkeiden ja teemojen ohjautumisesta suuntaan, jossa liike-elämä voisi paremmin ymmärtää yliopiston tuottamaa tutkimusta ja soveltaa tutkijoiden löydöksiä heidän omissa liiketoimintaympäristöissään. Etenkin Round table tyyppiset Business-Academia tilaisuudet ovat avanneet uusia lähestymistapoja tutkimusteemoihin. Yliopistoissa ja yrityksissä; kansainvälisistä suuryrityksistä aina start-upehin, on mielestäni jo kehitytty innovatiivisiin tutkimusotteisiin. Yliopistojen yksittäisistä tutkimustoimista on päästy myös laajoihin yhteistyöhankkeisiin, joista syntyy väitöskirjoja ja opinnäytteitä sekä käytännön vuorovaikutteisia ajankohtaisia case-luentoja yliopiston painopistealueilla. Näissä kartuttaa myös itse paljon osaamistaan, rakentaa verkostoaan ja sisäistää ajan hengen.
Tutkijanuralla menestyminen vaatii nykyään paljon aiempaa enemmän; Omaa ja tiimi-osallistumista, sujuvan ryhmädynamiikan osaamista sekä kriittisten tutkijavalmiuksien hankkimista tutkijaverkostoissa. Tieteen vapauden lisäksi tulee velvollisuuksia ja uuden oppimista. Valmiudet hyvään luennointikykyyn ja hedelmälliseen ryhmätyöskentelyyn kansainvälisissä tutkimushankkeissa saadaan vain pitkällisellä ja omakohtaisella osallistumisella niihin (=Learning by Doing). Näinhän liike-elämässäkin on tapahtunut ja kovan kansainvälisen kilpailun kautta. Tästä on paljon yrittäjä- ja yritysesimerkkejä, joiden menestystarinoiden saloja tai karkeita epäonnistumisia moni tutkija on jo omissa julkaisuissaan selvittänytkin.
Tieteenharjoittajien kesken kilpailu on myös koventunut ja lupaavia tutkimushankkeita on runsaasti kilpailemassa samoista rahoituslähteistä tai tutkimusprojekteista. Tenure track polku on tutkijalle pitkä tie ja tieteellisten ansioiden tuloksia mitataan jatkuvasti kansainvälisillä foorumeilla ja viimeistään nimitystilanteissa. Tenure trackin ulkopuolella toimivan tutkijan on haastavampaa saada rahoitusta, jolloin hankkeen kiinnostavuus ja Business-Academia hyödyllisyys ovat ratkaisevassa roolissa. Niissä parhaat hakijat menestyvät todella hyvin, kun osaavat asiantuntemuksella esittää hankkeensa ja myös organisoida Business-Academia tutkimustiimin johtamisen. Tässä säätiörahoituksen ja yritysten rooli lisääntyy, kun perinteistä yliopistorahoitusta on leikattu monissa kohdin.
Merkittävää on todeta, että säätiöiden rahoittamien tohtorikoulutettavien, post doc- ja tutkimushankkeiden taso ja hyöty elinkeinoelämälle on mielestäni paljon parantunut. Hankkeissa tulisi pyrkiä yliopistojen, yritysten sekä eri alojen tutkijoiden verkostojen pitkäkestoisiin hankkeisiin yliopiston painopistealueilla , joilla on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yritysmaailmalla puolestaan on varmasti halua tiedostaa, miten kohdata toiminnassaan tulevaisuuden haasteita ja miten oma kilpailukyky säilyy jatkossakin. Tutkijamaailmalla on siihen paljon valmiuksia tarjota.
Kovin moni kokenut liikkeenjohtaja on maininnut haastatteluissaan harkinneensa myös akateemisia näyttöjä. Väitöskirja korkeimpana akateemisena opinnäytteenä on nykyään varsin vaativa ja hyvää tieteellistä valmiutta vaativa pitkäkestoinen hanke, joka edellyttää kiinteää kytkentää yliopistoon sekä yliopistokulttuurin omaksumista. Se on monelta osin erilainen toimintaympäristö kuin mihin liike-elämän turbulentissa ja yllätyksellisessä kilpailussa on aikoinaan tottunut. Tutkijamaailmassa on omia lainalaisuuksiaan ja edellytetään valmiuksia, joihin saa hyvää opastusta ohjatussa tutkijavalmennuksessa. Nuorelle tutkijalle, tavoitteenaan täysi professuuri tai apulaisprofessuuri, käytännön liiketoimintaosaamisen hankkiminen tieteenharjoittajana on aika hankalaa toteuttaa; ellei sitä ota alussa osaksi tutkijan uraansa. Tämä laajentaa näkemystä ja rakentaa samalla omaa verkostoaan yritysmaailmaankin. Professoreilla tämä mahdollisuus on hyvin järjestynyt vuoden sapattivapailla yliopiston velvoitteista sekä väitelleille tutkijoille säätiöiden Post doc-poolin tai PoDoCo-rahoituksen kautta.
Kokemuksesta on helppoa puhua muillekin, jos ratkaisee vaikeita kysymyksiä ja osaa toteuttaa haasteitaan erilaisilla foorumeilla. Olen osaltani kokenut Business-Academia vuorovaikutuksellisen toimintani hyvin palkitsevana liikkeenjohtajaurani täydentäjänä.
Erkki Hämäläinen KTT, 28.11.2017