Dataohjautuvuus ja datastrategia ovat ajankohtaisia käsitteitä, jotka liittyvät olennaisesti yrityksien käytettävissä olevan datan ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoälyyn liittyviä asioita on pidetty viime aikoihin saakka etenkin startup-yritysten hypetyksenä. Nykyisin yhä useamman yrityksen on kuitenkin syytä selvittää, mikä merkitys datalla ja tekoälyllä voi olla yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Muutos muovaa ja uudistaa bisnesmalleja.
Tekoäly ja data-analytiikka osaksi yritysten strategioita
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Heikki Karjaluoto johtaa Liikesivistysrahaston myöntämällä 150 000 euron kolmivuotisella apurahalla tutkimusryhmää, joka luo toimintaohjeita yrityksille, jotka haluavat hyödyntää dataa toiminnassa ja digitalisoida nykyisiä bisnesmallejaan.
– Haluamme tutkimushankkeellamme lisätä ymmärrystä siitä, miten data auttaa organisaatioita kehittymään ja löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, johtamaan toimintoja ja ihmisiä paremmin sekä kehittämään yritysten datastrategioita. Haluamme myös hankkeemme kautta osallistua laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, mikä on kokemusperäisen tiedon merkitys ja suhde analytiikkatietoon, toteaa Karjaluoto.
Eniten tekoälystä ja data-analytiikasta on saatu hyötyjä teknologiayrityksissä, teollisuuden prosessien kehittämisessä erityisesti valmistavassa teollisuudessa, logistiikassa ja terveydenhuollossa. Lisäksi kauppa ja finanssiala ovat toimialoina tämän kehityksen kärjessä.
– Datastrateginen ajattelu on siirtymässä pienempien ja vasta aloittaneiden yritysten yksittäisten tekoälyprosessien kehittämisestä entistä enemmän suurempiin organisaatioihin ja käytännön toteutusvaiheeseen. Tekoäly ja data-analytiikka nähdään myös joissain yrityksistä osana niiden kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan strategiaa, professori Karjaluoto kertoo tutkimuksestaan.
Hyötyä, nopeutta ja tukea päätöksentekoon
Tuoreimpien tutkimusten mukaan jo noin 15 % suomalaisyrityksistä kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Suomalaiset yritykset ovat hyödyntämisessä hieman Norjaa ja Ruotsia edellä, mutta esimerkiksi Tanskassa jo noin joka neljäs yritys kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. Karjaluodon mielestä suomalaiset yritykset ovat kuitenkin hyvässä vauhdissa tekoälyn ja data-analytiikan hyödyntämisessä, ja datatiede on yleisesti Suomessa korkealla tasolla.
– Yrityksille ja niiden asiakkaille ovat datan suurempi läpinäkyvyys sekä ympäristön kannalta vastuullisemmat tuotteet ja palvelut tärkeimpiä tekoälyn mahdollistamia asioita. Suurimmat hyödyt saadaan tilanteissa, joissa dataa on käytössä paljon ja päätöksenteolla on kiire, pohtii Karjaluoto.
Digitalisoitumista pitäisi professori Karjaluodon mielestä ohjata yritystoiminnassa erityisesti dataohjautuvuuden suuntaan. Datan määrä ei useinkaan ole keskeinen ongelma, vaan datan järjestymättömyys. Haaste on, miten liiketoiminnan kannalta merkityksellinen data saataisiin järjestettyä ja jalostettua sellaiseen muotoon, että se tukisi yrityksen liiketoiminnallisia päätöksiä. Sellaiset toimialat, joissa dataa on paljon saatavilla ja joissa sitä on jo aiemminkin käytetty prosessien parantamiseen, ovat tyypillisesti tekoälyn hyödyntämisessä pisimmällä.
Lisää tekoälyn osaajia tarvitaan
Tutkimusten mukaan tekoälyn käyttöönoton keskeinen haaste – datan puutteellisuuden ja vähäisyyden ohella – on osaajien puute. Oppilaitosten olisi Karjaluodon mukaan vastattava tähän tarpeeseen ja kehitettävä entistä enemmän tekoälyn tutkimusta ja koulutusta. Lähes jokainen suomalainen on törmännyt tekoälyyn verkkosivuilla asioidessaan chatbotin kanssa tai saadessaan tuotesuosituksia verkkokaupassa, mutta myös julkisella sektorilla on keskeinen rooli tekoälyn käyttöönotossa. Esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa on tehtävä kiireessä kriittinen päätös lääkityksestä, leikkaamisesta tai leikkaamatta jättämisestä, voi tekoäly auttaa päätöksenteossa.
– Tekoälyllä pyritään ratkaisemaan monia akuutteja yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia, kuten ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja energiansäästö. Näin ollen on ymmärrettävää, että kiinnostusta tekoälyn hyödyntämiseen on julkisella sektorilla paljon. Julkisella sektorilla on myös keskeinen rooli tekoälysovellusten eettisen puolen keskustelussa, muistuttaa Karjaluoto.
Painoalue: Datatalous
Hanke: Managing digital transformation 2023-2025: Turning data-based insights into new business models and offerings
Avainsanat: data, dataohjautuvuus, datastrategia, bisnesmallien ja johtajuuden muutos, informaatioteknologia, alustatalous
Kuva: Tutkimusryhmän PI, professori Heikki Karjaluoto