Kaisa Kukkonen

Miten suomalaiset kasvuhaluiset yritykset voivat ottaa tekoälyä käyttöön eri tasoilla organisaatioprosesseissaan?

Maailmanlaajuinen konsulttiyhtiö PwC arvioi, että tekoäly voisi lisätä 15,7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria maailmanlaajuiseen talouteen vuoteen 2030 mennessä. Kun tekoälyn mahdollisuudet yhdistetään dataohjautuvaan johtamiseen koko organisaatiossa, voivat vaikutukset olla mullistavia. Tekoäly voi auttaa optimoimaan jopa koko organisaation läpileikkaavia prosesseja, kuten tuotannon suunnittelua ja sen toteutuksesta alusta loppuun: jopa asiakkaalle ulottuvaan markkinointiin ja myyntiin saakka. Tämä vaatii kuitenkin selkeän kehittämispolun, jossa huomioidaan organisaation lähtötaso sekä liiketoiminnalliset ja tekniset valmiudet, sekä rohkeuden kokeilla uutta.  

Suomalaisilla kasvuyrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa käyttöön tekoälyä organisaatioidensa eri tasoilla: tehtäväkohtaisesti, organisaatiolaajuisesti ja osana kilpailuympäristöä. Tämä edellyttää kuitenkin muutosjohtamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 

  • Tunnistetaan oman liiketoiminnan pullonkaulat sekä tekoälyn arvonluontipaikat ja kehitetään kriteeristö tekoälyinvestointien päätöksenteon tueksi. 
  • Priorisoidaan hankkeet ja laaditaan kehityspolku, joka huomioi sekä liiketoiminnalliset että tekniset edellytykset nykyhetkessä ja strategisesti pidemmällä aikavälillä. 
  • Luodaan uusia prosesseja ja liiketoimintamalleja tekoälyä hyödyntäen, mukaan lukien uudenlaiseen arvonluontiin tähtäävän innovaatiotyön mahdollistaminen uusilla alueilla. 

Tekoälyn avulla yritykset voivat ymmärtää kilpailuympäristöään paremmin ja reagoida nopeammin sen potentiaalisesti suuriinkin muutoksiin. Esimerkiksi markkinadatan reaaliaikainen analyysi tai tekoälypohjaiset skenaariotyökalut voivat auttaa yrityksiä tekemään paremmin tietoisia päätöksiä sekä nykyhetkessä että pidemmällä strategisen suunnittelun tähtäimellä. Nämä määrälliset mutta myös monet uudenlaiset laadulliset ja monitieteelliset toimintatavat saattavat muuttua jopa välttämättömiksi, että globaalissa kilpailussa pysyy mukana ja/tai saavuttaa kilpailuetua. 

Suomalaisilla kasvuyrityksillä on nyt erinomainen tilaisuus valjastaa tekoäly osaksi strategiaansa. Tekoäly ei ole pelkästään teknologia, vaan se on työkalu, joka tuo mukanaan mahdollisuuden uudistaa toimintatapojamme ja luoda jopa täysin uudenlaista liiketoimintaa. Onnistuessamme, se parantaa yritystemme kilpailukykyä ja luo arvoa sekä yrityksille, tieteelle että yhteiskunnalle. Alkuun pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin aikaa eri toimijoiden kesken sekä talon sisäisesti että potentiaalisten kumppanien kesken.  

Eri osastojen ihmisten pitää ehtiä oppia ja omaksua, mitä mahdollisuuksia tekoäly tuo juuri meidän liiketoiminnallemme. Sitten aikaa ja vastuuhenkilöt tarvitaan siihen, että organisaatiossa kristallisoidaan ja priorisoidaan juuri meille tärkeimmät projektit ja tavat, joilla tekoäly tukee ja voi olla avuksi liiketoimintastrategiamme toteuttamisessa. Lopuksi tarvitaan oikeat mittarit kuhunkin kehitysvaiheeseen ja monitieteellistä yhteistyötä uusien tekoälytyökalujen ja organisaatioprosessien luomiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi organisaation arkea. Tekoäly ei myöskään sovi kaikkeen, joten sen mukanaan tuomat riskit on ymmärrettävä ja otettava vastuullisesti prosesseissa huomioon. 

Post doc -tutkimukseni keskittyy tähän digitaalisen transformaation muutosjohtamiseen ja edesauttaa tuloksellisuutta yhteiskehittämiseen keskittyvällä tutkimusotteellaan yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Projektin edetessä oppeja jaetaan perinteisen ja sosiaalisen median kautta, jotta tieto leviäisi laajemmalle yleisölle, mukaan lukien yritysjohtajille ja poliittisille päättäjille. 

#innovaatiojohtaminen #tekoälypohjainen arvonluonti #liiketoimintamallien innovaatiot #strategia


KTT Kaisa Kukkonen on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin post doc -tutkija. Apurahakierroksella 2024 hän sai Liikesivistysrahastolta 30 000 euron apurahan tutkimukseen ”Tekoäly osaksi yritysten operatiivisia prosesseja, organisaation muutosjohtaminen lisätuoton ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi, mutta riskien välttämiseksi”. Kaisa Kukkosen tutkimus on Liikesivistysrahaston temaattinen erikoishanke Liiketoiminnan uudistaminen -painoalueella.