Tutkimme Liikesivistysrahaston rahoittamassa projektissa ohjelmistokehittäjien kuormittavia stressikokemuksia ja ihanteellisena pidettyä flow-tilaa kysely- ja haastatteluaineistojen avulla. Olemme koostaneet tähän projektimme keskeiset tulokset.
Ohjelmistokehittäjät uupuvat teknologian alle – Jopa 80 % kokee merkittävää teknostressiä
Teknologian käytöstä aiheutuva stressi eli teknostressi on yksi tietotyön yleisistä haittavaikutuksista moderneissa organisaatioympäristöissä. Valitettavasti myös teknologian kehittäjät itse ovat haastavassa asemassa teknostressille altistumisen kannalta. Ohjelmistokehittäjien työ on vahvasti teknologiasidonnaista ja sisältää jatkuvaa uusien teknologioiden oppimista, monimutkaisten luovien ratkaisujen luomista teknologian avulla ja nopeaa sopeutumista vaihtuviin työkaluihin ja järjestelmiin.
Kyselyymme vastanneista ohjelmistoalalla työskentelevistä (n=715) peräti 80 % raportoi kokeneensa merkittäviä stressaavia kokemuksia teknologian käytön takia. Tulos on hälyttävä, sillä teknostressillä on merkittäviä negatiisivia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvoinnille ja se voi johtaa haitallisiin seurauksiin kuten uupumukseen ja motivaation laskuun.
Osaamattomuuden tunne ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat voivat johtaa teknostressiin syntyyn
Yllättäen, alalla työskentelevät mainitsisivat osaamattomuuden käyttää ohjelmistokehitykseen tarvittavaa teknologiaa yhdeksi merkittävimmistä teknostressin syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Tulostemme perusteella vaihtelevat työtehtävät, niissä käytettävien erilaisten teknologioiden määrä ja riittämätön aika niiden opetteluun voivat johtaa kokemukseen omien teknologiataitojen riittämättömyydestä ja siten kuormittavien kokemusten syntyyn.
Toinen merkittävä teknostressille altistava tekijä liittyy käytettävyysongelmiin. Haastavat kehitystyökalut, vanhentuneet järjestelmät sekä niiden heikko dokumentaatio vaikeuttavat ohjelmistokehittäjien päivittäistä työtä ja lisäävät kuormitusta. Myös ohjelmistokehittäjien työn jatkuvat teknologiavälitteiset keskeytykset, tekniset ongelmat ja teknologian heikko soveltuvuus kehittäjien tarpeisiin voivat altistaa teknostressin muodostumiselle.
Keinoja ohjelmistokehittäjien tueksi
Teknostressin ja siitä aiheuttavien ongelmien minimoimiseksi on tärkeää tunnistaa keinot, joiden avulla ohjelmistokehittäjät voivat lieventää kuormitusta. Kaikkiaan tunnistimme 27 keinoa, joita ohjelmistokehittäjät käyttävät kohdatessaan teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä. Näistä keinoista korostuivat erityisesti:
- Teknologian aiheuttamista ongelmista irtautuminen
- Teknologisten ongelmien juurisyiden ratkaisu
- Stressaaviin kokemuksiin varautuminen
- Omien teknologiataitojen kehittäminen
- Vertaistuki
- Omien tunteiden säätely ja hallinta
Flow-tila
Flow-tila tunnetaan syvästä keskittymisestä, työn imusta ja laadukkaasta työn jäljestä. Mutta voiko keskeytys joskus tukea flow’ta? Entä voiko liiallinen flow jopa uuvuttaa? Tutkimuksemme ohjelmistokehittäjien kokemuksista paljastaa ilmiön yllättävän kaksijakoisuuden.
Keskeytys ei aina katkaise flow’ta
Perinteisesti keskeytykset nähdään flow-tilan vihollisina. Haastattelumme (n=25) kuitenkin paljastivat, että kaikissa tilanteissa tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi pariohjelmoinnissa tai joukko-ohjelmoinnissa keskeytys saattaa jopa vahvistaa flow’ta – erityisesti silloin, kun se tuo ajankohtaista palautetta tai auttaa ratkaisemaan käsillä olevan ongelman tehokkaammin.
Useat yksin työskentelevät kärsivät keskeytyksistä. Tämä tuli ilmi sekä haastatteluissa että kyselyssä, jossa noin viidesosa (21%, n=696) ohjelmistoalalla työskentelevistä vastaajista raportoi keskeytysten haittaavan työskentelyään ja flow-tiloja merkittävästi. Moni ohjelmistokehittäjä kokee, että keskeytyksettömien hetkien löytäminen töissä on entistä vaikeampaa. He peräänkuuluttavatkin enemmän keskustelua työpaikoilla erilaisten roolien kommunikaatiotarpeista ja pelisäännöistä keskeytysten vähentämiseksi.
Tutkimuksessa tunnistimme useita käytännön tapoja, joilla ohjelmistokehittäjät pyrkivät ehkäisemään keskeytysten haitallisia vaikutuksia ja ylläpitämään flow-tilaa. Näitä olivat muun muassa:
- Viestintäasetusten räätälöiminen (esim. ”älä häiritse” -tilan hyödyntäminen)
- Asynkroninen viestintä (viestiminen kanavassa, johon voi palata itselle sopivana hetkenä)
- Visuaaliset merkit, jotka viestivät muille keskittymisestä (esim. vastamelukuulokkeet)
Monet kehittäjät hyödyntävät teknologiaa ja omia rutiinejaan aktiivisesti suojellakseen flow-tilaa. Osa kuitenkin kokee, että nämä keskittymistä tukevat keinot voivat olla ristiriidassa tiimin tai organisaation toimintakulttuurin kanssa. Tämä voi aiheuttaa kitkaa, erityisesti silloin kun keskittyneen työn tekeminen ja viestinnän tavat eroavat johtotehtävissä toimivien aikatauluista ja odotuksista.
Flow voi myös uuvuttaa
Flow mielletään usein ihanteelliseksi tilaksi, joka lisää tehokkuutta ja työn iloa. Ohjelmistokehittäjien kokemukset kuitenkin osoittavat, että liika on liikaa tässäkin asiassa. Liiallisen intensiivinen tai pitkäkestoinen flow voi johtaa fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen, joka heikentää jaksamista ja työkykyä. Toinen haaste syntyy tilanteissa, joissa flow-tilaan uppoutuminen on ristiriidassa muiden tarpeiden kanssa – esimerkiksi aikataulujen tai yhteistyötä sisältävien tehtävien kannalta.
Haastattelemamme ohjelmistokehittäjät nostivatkin esiin myös haitallisia seurauksia, joita voi liittyä intensiiviseen ja pitkäkestoiseen flow’hun. Näitä olivat esimerkiksi:
- Liiallinen uppoutuminen, jolloin työtehtävien tai projektien tavoitteet voivat jäädä toissijaisiksi itse flow-kokemukselle
- Pitkäkestoisen keskittymisen aiheuttama psyykkinen ja fyysinen kuormitus
- Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen – erityisesti silloin, kun työ venyy huomaamatta flow-tilan vuoksi
Ohjelmistokehittäjät kuvasivat flow-tilaa sekä palkitsevaksi että tavoiteltavaksi – mutta samalla potentiaalisesti kuormittavaksi. Vaikka flow lisää työn imua, motivaatiota ja suoritusta, se voi myös johtaa haitallisiin seurauksiin, ellei se ole sopivassa tasapainossa muun työn ja hyvinvoinnin kanssa.
Lopuksi
On ollut todellinen ilo työskennellä inspiroivan projektin parissa viimeiset vuodet. Tieteellisten julkaisujen lisäksi olemme saaneet viestiä projektiin liittyvästä tutkimuksesta monissa konferensseissa, muissa tapahtumissa sekä useissa eri medioissa. Olemme tehneet sekä kansallista että kansainvälistä monialaista yhteistyötä, ja projektiin on sisältynyt tutkijaliikkuvuutta. Olemme hyödyntäneet projektin tutkimusta ja materiaalia myös opetuksessa. Kokonaisuudessaan projekti on mahdollistanut uusien ja mielenkiintoisten aiheiden pitkäjänteisen tutkimisen ja avannut lukuisia mahdollisuuksia jatkotutkimukselle. Tästä on hienoa suunnata kohti tulevaa.
KTT Markus Salon tutkimusryhmä sai vuoden 2020 apurahakierroksella 200.000 euron kolmivuotisen apurahan tutkimushankkeelle ”Software Developers’ Technostress and Work Productivity: Finding Ways to Manage Interruptions, Invasion, and Overload”. Tutkimusryhmän muut jäsenet ovat KTM Saima Ritonummi, ja KTM Valtteri Siitonen. Apuraha on osa Liiketoiminnan uudistaminen painoaluetta.