Perheyritysten liitto ry

Perheyrityksillä on merkittävä rooli Suomen taloushistoriassa  

Perheyrittäjyyden tuhoa on ennustettu useasti. Perheyrityksiä on pidetty vanhanaikaisina ja taantuvina. Miksi kuitenkin perheyrittäjyys on osoittautunut pitkäikäiseksi ja sitkeäksi yritystyypiksi? Tätä halusimme Perheyritysten liitossa tutkia ja käynnistimme kirjahankkeen yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa. Kirja valmistuu keväällä 2022 Perheyritysten liiton täyttäessä 25 vuotta. 

Suomi on viimeisen 150 vuoden aikana noussut maatalousvaltaisesta ja takapajuisesta maasta yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista. Perheyritykset ovat koko tämän ajan olleet mukana rakentamassa suomalaisen vaurauden perustaa. 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Hartwallit, Ahlströmit, Fazerit, Pauligit ja monet muut suvut perustivat pitkäikäisiksi osoittautuneita yrityksiä, jotka tarjosivat työtä suomalaisille ja rakensivat suomalaista yhteiskuntaa. 

Suomalaisista perheyrityksistä on kirjoitettu lukuisia yrityshistorioita, mutta kattava, suomalaista perheyrittäjyyttä pitkällä aikavälillä luotaava teos on puuttunut. Perheyrittäjyyden pitkää kaarta ei ole tutkittu eikä tarinaa kerrottu suurelle yleisölle. Monet kysymykset ovat jääneet ilman vastausta, ja haluamme tässä hankkeessa muun muassa selvittää: 

Miten muuttuva toimintaympäristö on vaikuttanut perheyrityksiin? 

• Mitkä seikat ovat edistäneet, hidastaneet tai estäneet perheyritysten jatkuvuutta ja kasvua? 

• Miten perheyritykset ovat luoneet hyvinvointia eri aikoina? 

• Miten perheyritykset ovat selvinneet jatkuvuuden haasteista eri aikoina? 

Perheyrittäjyys muuttuu ajassa ja paikassa. Tämän päivän perheyrittäjyydessä on joitain samoja piirteitä kuin sata vuotta sitten, mutta aika ja ajassa tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet perheyrityksiin. Perheyritykset ovat sopeutuneet muuttuneisiin olosuhteisiin, mutta usein ne ovat myös aktiivinen osa muutosta.  

Perheyrityksillä ovat edelleen tänä päivänä merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. 70 % suomalaisista työnantajayrityksistä on perheyrityksiä. Ne työllistävät 40 % yrityssektorin henkilöstöstä ja luovat 30 % yrityssektorin jalostusarvosta. Perheyritykset ovat tärkeitä työllisyydelle, paikallisyhteisölle, talouden jatkuvuudelle, yhteisöllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle pysyvyydelle.  

Listattujen yritysten horisontti globaalissa maailmassa on kvartaali, mutta perheyritykset katsovat kauemmaksi tulevaisuuteen unohtamatta kuitenkaan historiaansa. Edeltävät sukupolvet ovat läsnä perheyrityksen toiminnassa myös tänään ja huomenna. Historiasta voi löytyä huomisen menestystekijöitä. 


Kirjoittaja, KTT Krista Elo-Pärssinen on johtava asiantuntija Perheyritysten liitossa ja kirjaprojektin ”Suomalaisen perheyrittäjyyden historia” ohjausryhmän sihteeri.  

Hankkeen tavoitteena on kuvata laajaa lukijakuntaa kiinnostavalla tavalla suomalaisten perheyritysten historiaa 1860-luvulta nykypäivään. Keskiössä on paitsi perheiden merkitys myös jatkuvuuden ja kasvun aiheuttamat haasteet yrityksille ja yrittämiselle eri aikoina: mikä on vaikuttanut perheyritysten kasvuun, mikä on ollut perheomistajuuden merkitys, miten erilaiset verkostot ovat muovanneet perheyrittäjyyttä? Lähtökohtana on oletus sosiaalisen pääoman, luottamuksen ja verkostoitumisen tuomasta kilpailuedusta suhteessa muihin yritysmuotoihin. Perheyrityksissä jaetut arvot ja asenteet sekä näihin perustuvat luottamuksen verkostot yritysten sisä- ja ulkopuolella ovat oletettavasti tukeneet jatkuvuutta ja vakaata kasvua tehokkaammin kuin sellaisissa yrityksissä, joissa omistus on hajaantuneempaa ja johto ulkopuolisten käsissä. Kirjoittajat ovat taloushistorian asiantuntijoita, joilla on pitkä kokemus perheiden, perheyrittämisen, verkostojen sekä sosiaalisen pääoman ja luottamuksen merkityksestä suomalaisessa liiketoiminnassa 1700-luvulta nykypäivään.