Liikesivistysrahasto haastatteli kaksivuotisen tutkimusryhmähankkeen johtajaa (Principal Investigator), Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin tutkimuspäällikkö KTT Eini Haajaa suomalaista meriteollisuutta (uudisrakennustelakat, korjaustelakat, offshore-telakat ja näiden monet alihankkijaketjut) monilla eri tasoilla muokkaavista megatrendeistä.
Megatrendit ovat maailmanlaajuisesti suuriin ihmisjoukkoihin vaikuttavia pitkäkestoisia kehityssuuntia ja globaaleja ilmiöitä, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen. Toimintaympäristön kehitystä muokkaavat myös yhtäkkiset ilmiöt, kuten nyt Covid-19-pandemia.
Tutkimusryhmä mukana yrittäjyysekosysteemissä
Eini Haajan tutkimusryhmä haluaa keräämällään aineistolla selvittää alan suomalaisten yritystoimijoiden sekä alan toimintaan vaikuttavien järjestöjen ja julkisten organisaatioiden tulokulmia megatrendeihin. Haajan mukaan megatrendejä heijastava liiketoiminnan uudistamisen tutkimus meriteollisuudessa voi lisätä ymmärrystä useilla toimialoilla vaikuttavasta dynamiikasta:
”Sekä risteilyasiakkaat että teollisuuden toimitusketjut ovat hajautuneet eri puolille maailmaa. Ilmastonmuutos taas ajaa sekä lisääntyvän regulaation että kuluttajien preferenssien kautta yritykset kehittämään kilpaa ekologisia ratkaisuja. Digitalisaatioon puolestaan liittyy teollisuuden automaatiota ja liiketoiminnan keittämisessä keskeistä tuotantoprosessien tehostamista. Telakkaympäristössä oikea-aikainen työpanoksen ja materiaalikäytön optimointi on haastavaa, mikä edellyttää useiden prosessien tarkastelua rohkeasti uudistaen.”
Haaja haluaa tutkimuksellaan tunnistaa megatrendien tuomat murroskohdat suomalaisen, globaaleille markkinoille suuntautuvan meriteollisuuden kannalta. Meriteollisuus työllistää Suomessa yli 30 000 henkilöä, ja sekä tuotantomallien kehitystarpeet että matkustamiseen kohdistuvasta kysynnästä lähtevät muutokset näkyvät jo meriteollisuuden eri toimialojen muodostamassa yrittäjyysekosysteemissä. Siinä tapahtuva liiketoiminnan kehittäminen voi tehdä uudistumisesta nopeampaa myös raskaassa teollisuustuotannossa. Haaja mainitsee esimerkkinä ECOPRODIGI-hankkeen, jossa hän on tehnyt yritysyhteistyötä Carina Solutions Oy:n kanssa uusissa digitaalisissa ratkaisuissa etäältä tapahtuvassa tuotannonohjauksessa:
”Itseohjautuvassa tuotannossa pelkästään teknisesti toimivat ratkaisut eivät riitä, tarvitaan oikea-aikaista teollisuuden työntekijän ja johdon sekä digitaalisessa että fyysisessä toimintaympäristössä tapahtuvaa prosessien hallintaa. Ilman toimintatapojen laajempaa muokkaamista haasteisiin ei voida tehokkaasti vastata.”
Liikesivistysrahaston rahoittamassa hankkeessa Haajan tutkimusryhmä kartoittaa yhteistyössä meriteollisuuden toimijoiden kanssa megatrendien luomia haasteita ja mahdollisuuksia, ja pyrkii luomaan perustaa uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle eri toimijoiden kesken. Hankkeessa järjestettävät työpajat tuovat mukaan keskusteluun kaikenkokoisia yrityksiä ja alaan liittyviä laajemman tason toimijoita. Haaja puhuu hankkeen avaamista tulevaisuuspoluista. Tutkimuksellisesta perspektiivistä katsottuna työpajat hyödyntävät mm. tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä ja niiden pohjalta laaditaan kehittämisehdotuksia.
Mikä muuttuu ja onko megatrendeihin vastaava muutos vastuullista?
Eini Haaja tutkimusryhmineen haluaa siis selvittää, miten yritykset voivat vastata megatrendien tuomiin muutoksiin. SITRA:n uusin (2020) megatrendianalyysi nostaa esiin monia aiheeseen liittyviä oletuksia ja kysymyksiä. Haaja pitää koko viiden kohdan listaa relevanttina hankkeelle, joka analysoi megatrendien vaikutusta meriteollisuuteen ja siinä tapahtuvaan liiketoiminnan uudistamiseen pandemian jälkeisessä ajassa.
”Aiheella on liittymäkohtia koronapandemiaan, joka on nopeasti konkretisoinut globaaliin liikkuvuuteen ja siten myös meriteitse tapahtuvaan matkustamiseen liitettyjä haasteita. Risteilyturismi on lentoliikenteen tavoin pahassa pulassa. Ihmisten halu ja tarve matkustaa ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä ole välttämättä muuttumassa, jolloin asioiden tekeminen toisin on entistä tärkeämpää. Merimatkustamisen uusien tilavaatimusten lisäksi digitaalisuus tuo toisaalta uudenlaisia elämysmuotoja, jotka kilpailevat fyysisen ympäristön kanssa.”
Vaikka koronarokote olisi pian kaikkien saatavilla, on meriteollisuuden toimintaympäristö monin liittymäkohdin muutoksessa, johon päivittäiseen työhönsä keskittyvien yritysten voi olla vaikea reagoida tavoitteellisesti. Digitalisaation lisääminen ei sellaisenaan tuota liiketoiminnallisesti kestäviä tuotantotapoja, ja lisäksi digitaalisten ratkaisujen vaatima energiatuotanto on EU:n asettamien vaatimusten mukaan oltava kestävää. Haaja toivookin tutkimusryhmänsä viitoittavan osaltaan ratkaisuja todellista asiakasarvoa ja ekotehokkuutta lisäävien vastuullisten tuotantomuotojen kehittämiseen. Merimatkustamisen asiakkaiden arvoketjuissa globaalisti skaalattavat tuotantoratkaisut ovat samalla sysäyksiä paikalliselle liiketoiminnalle, joten meriteollisuuden vastuullinen kasvu voi tarkoittaa myös kestäviä elämyshyödykkeitä.
Eini Haajan tutkimusryhmälle myönnettiin syksyllä 2020 Liikesivistysrahaston 50.000 euron apuraha liiketoiminnan uudistamisen painoalueella. Tutkimusryhmän jäseniä ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat Anna Karhu ja Elisa Aro. Haaja on aiemmin tutkinut EU:n Itämeri-ohjelmaan kuuluvassa ECOPRODIGI-hankkeessa, miten digitalisaatiota voidaan valjastaa ekotehokkaampiin meriteollisuuden prosesseihin. TT-säätiön rahoittamassa KAPPAS-projektissa hän on selvittänyt kauppapolitiikan osaamisen lisäämistä suomalaisissa yrityksissä. Liikesivistysrahaston hankkeelle myöntämästä kaksivuotisesta apurahasta puolet on kohdennettu Merenkulkuneuvos Antti Wihurin rahastosta (LSR:n erikoisrahasto).
Kuva: vasemmalta Elisa Aro, Eini Haaja (tutkimusryhmän PI) ja Anna Karhu, ”MUUTOS – Megatrendit uudistamassa meriteollisuutta Suomessa” / Timo Mäkipää
Haastattelija: Sampsa Heikkilä