Suomalaisessa meriteollisuusverkostossa luodaan maailmanluokan meriteknologiaa ja laivakonsepteja. Edelläkävijäaseman jatkuvuutta ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Ala on ennennäkemättömien muutospaineiden edessä niin tiukkenevan ympäristöregulaation kuin kannattavuutta koettelevan kilpailutilanteen vuoksi. Liikesivistysrahaston rahoittamassa MUUTOS-hankkeessa lähdimme tutkimaan megatrendien vaikutuksia meriteollisuuteen ja alan suomalaisyritysten kansainväliseen liiketoimintaan.
Vihreä siirtymä on meriteollisuuden keskeisin muutosajuri. Alan suomalainen verkosto koostuu monenlaisista yrityksistä pienistä pajoista monikansallisiin pioneeriyhtiöihin, ja muutos vaatii toimia näiltä kaikilta, ei vain tuotteiden vaan koko liiketoiminnan uudistamisen muodossa. Tähän pakottavat niin IMO:n säädökset kuin EU:n valmistavaa teollisuutta sekä merenkulkua käsittelevä regulaatiokehitys. Laaja yritysten parissa kerätty haastatteluaineistomme osoittaa, että yrityksillä on hyvin vaihtelevat valmiudet vastata jatkuvasti tiukkenevaan ja monitahoiseen sääntelyyn. Vaikka useat ovat ottaneet vihreän siirtymän strategiansa keskiöön, konkreettiset askeleet sen toteuttamiseksi ovat suurimmalla osalla hämärän peitossa. Syy löytyy perinteisistä liiketoimintamalleista; vaikka vihreiden ratkaisujen kysynnän uskotaan lisääntyvän, asiakkailla ei nykyisellään nähdä olevan halua tai mahdollisuutta maksaa ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen kehittämisestä elleivät ne tuota suoria säästöjä esimerkiksi energiankulutuksessa. Alalle kaivataan siis rohkeutta luoda uudenlaisia tulevaisuusorientoituneita liiketoimintakonsepteja.
Lainsäädännön näkökulmaa ymmärtääksemme haastattelimme Brysselissä mm. Euroopan komission virkamiehiä sekä teollisuusjärjestöjen edustajia. EU haluaa pitää tiukasti kiinni kunnianhimoisista ilmasto- ja ympäristötavoitteistaan geopolitiikan ja kansainvälisen kaupan jännitteiden kiristymisestä huolimatta, eikä tämän tason toimijoilla ole selvää näkymää yrityskentän todelliseen valmiuteen vastata poukkoilevan regulaation vaateisiin. Toimivimpien ohjausinstrumenttien luomiseksi tarvitaan tutkimuksemme perusteella aktiivisempaa ja avoimempaa dialogia yrityskentän ja politiikantekijöiden välille sekä lisää mullistavien ratkaisujen kehittämistä tukevia porkkanoita, sääntelyllä kepittämisen sijaan. Lisäksi on tehtävä entistä kovempaa työtä vihreän siirtymän edistämiseksi EU:n ulkopuolella, jotta eurooppalaisten yritysten työ konkretisoituisi kilpailueduksi myös globaalisti.
Kansainvälisten asiakkaiden näkökulmia kartoitimme haastattelemalla amerikkalaisvarustamojen edustajia Floridassa. Vihreän siirtymän paineet koetaan varustamoissa yhtä kovina kuin Euroopassa, ja ne painivat niin IMO:n kuin kohdesatamien erilaisten kiristyvien sääntelyiden kanssa. Samalla siirtymän kustannusten kattaminen on sielläkin valtava haaste. Tutkimuksemme nostaa esiin suomalaisyritysten tarpeen entistä syvempään verkottumiseen loppuasiakkaiden kanssa, jotta voidaan ennakoida niiden valintoja vihreän siirtymän edistämisessä ja rakentaa kilpailuetua tarjoamalla niille ratkaisuja esimerkiksi kohdesatamien ongelmiin. Meriteollisuus on keskellä suurta, vihreää myllerrystä, ja sen ylittäminen eturintamassa on alan suomalaisyrityksille elinehto.
Lisää näkökulmia meriteollisuuden kestävään kehitykseen löydätte MUUTOS-hankkeen puitteissa toimitetusta Sustainable Maritime Industry -teemaisesta Baltic Rim Economies -kolumnikokoelmasta.
KTT Eini Haaja, tutkijatohtori ja hankkeen vastuullinen tutkija, Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) ja Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Tutkimusryhmän jäsenet:
FM, KTM Elisa Aro, projektiasiantuntija, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
KTT Anna Karhu, tutkimuspäällikkö, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto