Singaporessa ja Suomessa on suurin piirtein yhtä monta asukasta: Suomessa noin 5,5 ja Singaporessa noin 5,6 miljoonaa. Singaporessa tämä sama määrä ihmisiä on kuitenkin noin 470 kertaa pienemmässä maantieteellisessä tilassa. Siksi siellä rakennetaan ylöspäin. Katselin 26-kerroksisen asuinrakennukseni kattopuutarhassa usein illan hämärtyessä laivoja ja kaupungin valoja. Maisemassa konkretisoitui Singaporen merkitys globaalina materiaalisten ja digitaalisten virtojen solmukohtana. Singapore on maailman toiseksi vilkkain kauppasatama (World Shipping Council 2019) ja nykyaikainen finanssimaailman keskus, jonka merkit näkyvät maisemassa esimerkiksi Raffle’s Place:n pilvenpiirtäjinä.
Singapore on astumassa tekoälyn aikakaudelle mielenkiintoisista, monin tavoin erilaisista, mutta myös joiltain osin samankaltaisista lähtökohdista kuin Suomi. Tässä kirjoituksessa en pyri tieteellisesti kattavaan analyysiin, vaan kuvailen niitä huomioita joita tein työskennellessäni vierailevana tutkijana National University of Singapore:ssa (NUS) toukokuusta heinäkuuhun 2019. Haastattelin lähes kolmekymmentä tekoälyn ja robottien kehittäjää yliopistoista ja yrityksistä ja osallistuin lukuisiin digitalisaatiota, robotiikkaa ja tekoälyä koskeviin seminaareihin ja tapahtumiin. Sain kuvan ketterästä, tehokkaasta ja huolellisesti organisoidusta Singaporesta, joka pyrkii astumaan tekoälyn aikakaudelle globaalina edelläkävijänä ja jolla on kykyä ja halua ohjata resursseja tekoälyn ja robotiikan tutkimiseen, kehittämiseen ja väestön kouluttamiseen. Tapahtumissa ja haastatteluissa yrityssektorilla työskentelevät kuvailivat Singaporea ”porttina Aasiaan”: Singapore on globaali, englanninkielinen, monikulttuurinen, yritystoimintaa tukeva kaupunkivaltio, jonne on ulkomaalaisten yritysten helppo tulla.
Singapore on menestynyt poikkeuksellisen hyvin koulutusta ja taloutta mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa. Singapore on maailman kilpailukykyisin talous (Global competitiveness 2019) ja digitaaliselta kilpailukyvyltään maailman toiseksi paras (Digital competitiveness 2018). Singaporelaiset koululaiset pärjäsivät viimeisimmässä PISA-testissä parhaiten maailmassa (PISA 2015). Lisäksi Singaporen kuudesta yliopistosta kaksi, NUS ja Nanyang Technological University (NTU), ovat globaaleissa yliopistorankingeissa huomattavan korkealla. Esimerkiksi QS World Top Universities 2019 -listalla NUS löytyy sijalta 11 ja NTU sijalta 12 – korkeammalta kuin yksikään muu yliopisto Aasiassa.
Tekoälytapahtumia järjestivät erityisesti AI Singapore (2019) ja SGInnovate (2019) – ja näin suomalaisen silmin tapahtumia oli paljon kesäkaudesta ja lomista huolimatta. AI Singapore on Singaporen tekoälyohjelma, jonka taustalta löytyvät esimerkiksi National Research Foundation, NUS ja muutamia valtionhallinnon toimijoita, kuten Smart Nation and Digital Government Office. SGInnovaten tehtävä on auttaa perustamaan uusia teknologia-alan yrityksiä. Useissa heidän tapahtumissaan joissa kävin, saman katon alle kokoontuivat tutkijat, yritysten työntekijät ja johtajat, investoijat ja julkishallinnon virkahenkilöt. Näiden lisäksi pääsin mukaan yli 18 000 osallistujaa keränneeseen, Kaakkois-Aasian suurimpaan business-tapahtumaan Innovfest Unbound (2019), jossa tekoäly oli johtava teema. Tapahtumien kautta rakennetaan Singaporessa vahvaa ja kansainvälistä ekosysteemiä robotiikan ja tekoälyn teemassa. Ekosysteemi yhdistää näkyvästi yritykset, yliopistot ja julkishallinnon. Myönteinen ja arvostava suhtautuminen tieteeseen ja teknologiaan on pääministeri Lee Hsien Loongin mukaan hyvin tärkeää Singaporessa, jonka tavoitteena on tulla älykkääksi valtioksi (CNA 2019).
Näyttäisi siltä että singaporelaiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää tekoälystä ja robotiikasta – ihan niin kuin suomalaisetkin. Yleisesti singaporelaiset ja suomalaiset ovat korkeasti koulutettua väestöä, minkä ajatellaan edistävän tekoälyn ja robottien hyödyntämistä työtehtävissä ja siten laajasti yhteiskunnassa. Koulutusta uuden teknologian periaatteista ja mahdollisuuksista tarjotaan molemmissa maissa. Osallistuin NUS:n kampusalueella toimivan AI Singaporen järjestämään koulutukseen AI for everyone. Kaikki koulutuspaikat oli varattu ja suuri luentosali täynnä osallistujia yliopiston sisä- ja ulkopuolelta. Singaporelaiset olivat kiinnostuneita samanlaisista kysymyksistä kuin suomalaisetkin: luennoitsijalta kyseltiin esimerkiksi tekoälyyn liittyvistä uranäkymistä ja siitä, kuinka yleisesti ja millä tavalla paikallisessa yrityskentässä tekoälyä sovelletaan. Koska Singapore on kooltaan pieni, on periaatteessa mahdollista kerätä laajasti singaporelaisia samaan tilaan ja kannustaa heitä pohtimaan, miten tekoälyä voisi soveltaa omassa ammatissa. Tuona iltapäivänä osallistujat kohtasivat toisensa ja juttelivat juoden paikallista kahvia eli kopia. Tällaisilla kohtaamisilla on merkitystä esimerkiksi luottamuksen ja verkoston rakentumisessa. Suomessa ei riitä, että koulutusta järjestettäisiin vain yhdessä kaupungissa, mikäli pyritään tavoittamaan suomalaisia laajasti. Vaikka koulutusta ja tekoälytapahtumia järjestetäänkin useilla paikkakunnilla Suomessa, myös ”etäkoulutus” eli digitaalinen väylä oppia uudesta teknologiasta on tärkeä.
Tätä kirjoittaessa viimeiset päiväni vierailulla Singaporessa alkavat olla käsillä. Koin ensimmäistä kertaa päiväntasaajan kostean ja kuuman ilmaston joka on samanlainen yötä päivää ja päivästä toiseen. Pääsin tutustumaan huippuyliopiston arkeen, sain uusia tutkijakollegoita ja keskusteluistaan heidän kanssaan syntyi esimerkiksi uusi tutkimushankeidea. Tässäkin reissussa oli omat haasteensa, esimerkiksi ensimmäisinä viikkoina olin hyvin epävarma siitä löydänkö riittävästi haastateltavia uudesta maasta ilman kunnollisia verkostoja tai kulttuurista tuntemusta. Onneksi löysin: sain riittävästi haastatteluja joissa pääsimme todella mielenkiintoisiin keskusteluihin! Singapore sai minut kysymään uusia kysymyksiä ja näkemään uusia kuvia tulevaisuuden työelämästä tekoälyn ajalla. Jäin pohtimaan esimerkiksi sitä, mihin me tekoälyn ajalla työaikamme käytämme ja millaisia seurauksia siitä on luovuudelle, uuden tiedon ja innovaatioiden syntymiselle? Tekoälyn ja robottien kehittäjien näkemyksissä toistuu se, että uusi teknologia voi korvata toistuvat ja ”tylsät” työtehtävät joita jokaisen työhön sisältyy. Ensiajattelemalta tämä on lupaavaa. Voisin keskittyä siihen luovaan osaan työstäni josta myös eniten nautin: ajattelemaan, kehittelemään ideoita ja kirjoittamaan! Toisaalta uusi tieto ei synny automaattisesti ”tuosta vaan” eikä luovia hetkiä voi etukäteen aikatauluttaa. Joskus voi olla tärkeää tylsistyä toistuvan ja helpon tehtävän parissa, mikä voi auttaa availemaan jumissa olevaa ajattelua ja johtaa luovaan hetkeen. Muutama haastateltava toi esille huolensa siitä että ideoinnin ja innovoinnin korostaminen saattaa johtaa entistä stressaavampaan työelämään. Kokisimmeko paineita siitä että meidän, ihmisten, tulee olla jatkuvasti luovia ja tuottaa uutta tietoa ja innovaatioita – kuin koneet?
Uusista kokemuksista ja ajatuksista kiitän lämpimästi haastateltavia, vierailulaitostani Communications and New Media (NUS), Liikesivistysrahastoa, Suomen Akatemiaa ja Turun yliopistoa vierailujakson tukemisesta. Seuraavaksi vetäydyn pitämään muutaman viikon lomaa ja tylsistymään rauhassa – toivottavasti sopivan viileässä Suomen kesässä joka onneksi aikanaan muuttuu syksyksi, talveksi ja kevääksi.
Lähteet
Digital competitiveness ranking (2018). IMD World Competitiveness Center. <https://www.imd.org> (30.6.2019)
Global competitiveness rankings (2019). IMD World Competitiveness Center. <https://www.imd.org> (30.6.2019)
PISA (2015). Organisation for Economic Co-operation and Development. <https://www.oecd.org/pisa/> (30.6.2019)
QS World university rankings (2019) <https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2019> (3.6.2019)
SGInnovate (2019). <https://www.sginnovate.com/about> (30.6.2019)
World Shipping Council (2019) <http://www.worldshipping.org/about-the-industry/global-trade/top-50-world-container-ports> (30.6.2019)