Elämämme on yhä tiiviimmin sidoksissa digitaalisiin teknologioihin. Vietämme suuren osan valveillaoloajastamme lähetellen sähköposteja, selaten sosiaalista mediaa, kuunnellen musiikkia ja seuraten terveysdataamme. Vaikka teknologia tuo mukanaan helppoutta ja nopeaa tiedonsaantia, sen jatkuva läsnäolo herättää kysymyksen: miten se vaikuttaa hyvinvointiimme? Tätä tarkastelen post doc -tutkimusprojektissani, jossa pureudun digitaalisen hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden kokemuksiin kuluttajien arjessa.
Sovellan sosiomateriaalista lähestymistapaa, joka auttaa hahmottamaan sitä, miten hyvinvoinnin kokemus rakentuu teknologioiden ja kuluttajien vuorovaikutuksessa, ja millainen rooli tunteilla on osana tätä kokemusta. Tutkimuksessani hyödynnän luovia aineistonkeruumenetelmiä, kuten narratiivisia päiväkirjoja ja osallistavia työpajoja. Näissä työpajoissa osallistujat kirjoittavat kuvitteellisia tarinoita ja luovat tekoälyn avulla visuaalisia representaatioita, joiden kautta heidän digitaaliset kokemuksensa tulevat näkyviksi.
Digitaalisen hyvinvoinnin ymmärtäminen on kriittistä teknologian alati kasvavan roolin vuoksi. Teknologia voi sekä tukea että heikentää henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia, ja markkinoijilla sekä digitaalisten palveluiden kehittäjillä on merkittävä vastuu tässä kokonaisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena on tarjota tietoa, joka auttaa kehittämään eettisempiä markkinointikäytänteitä ja parempia käyttäjäkokemuksia.
Digitaalinen eriarvoisuus liittyy siihen, kenellä on pääsy digitaalisiin palveluihin ja kyky hyödyntää niitä. Esimerkiksi pienituloiset ja vanhukset voivat kohdata merkittäviä esteitä teknologian käytössä, mikä syventää yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Suomessa digitalisaation taso on korkea, mutta kaikki väestöryhmät eivät pääse yhtä lailla hyödyntämään sen tuomia etuja.
Tutkimukseni edistää syvempää ymmärrystä digitaalisen hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden dynamiikasta kuluttajien arjessa. Digitalisaation ei tulisi sulkea ketään ulkopuolelle – ja tämän varmistaminen edellyttää monitieteistä tutkimusta. Toivon, että tutkimukseni tuottaa arvokasta tietoa niin tutkijoille, päättäjille kuin yrityksille, jotka kehittävät tulevaisuuden digitaalisia palveluita, joiden keskiössä on hyvinvointi ja saavutettavuus.
KTM Johanna Horppu on post doc -tutkija Tampereen yliopistosta. Horppu sai Liikesivistysrahaston 2024 kierroksella 30 000 euron apurahan, josta 13 000 euroa on Maila ja Sampo Tonin rahastosta. Tutkimusprojektin otsikko on ”Understanding digital well-being and inequality in a technology-mediated world: a sociomaterial perspective” ja projekti on osa Liikesivistysrahaston Tulevaisuuskestävä ympäristö -painoaluetta.