Bitcoin on innovaatio, jonka tarkkaa toimintatapaa ja historiaa vain harvat tuntevat, mutta lähes kaikilla on jonkinlainen mielipide − usein melko negatiivinen − bitcoinista ja muista kryptovaluutoista. Kyseessä on yllättävän voimakkaita tunteita herättävä keksintö – tai kokoelma keksintöjä.
Minun kiinnostukseni kryptovaluuttoja kohtaan on saanut alkunsa SETI@home-näytönsäästäjästä, joka tuli suurelle yleisölle tutuksi vuoden 1999 paikkeilla. Minä rekisteröidyin SETI@home-projektiin kesällä 2000. SETI@home ei louhinut kryptovaluuttoja vaan se etsi Arecibon radioteleskooppidatasta merkkejä vieraiden sivilisaatioiden olemassaolosta. Nuorena poikana kiinnostuin ajatuksesta, että oman tietokoneen luppoaikaa voi muuttaa tieteelliseksi laskennaksi. ”Entä, jos juuri minun tietokoneeni löytää ensimmäisenä maailmassa merkkejä Maan ulkopuolisen teknisen sivilisaation olemassaolosta?”, ajattelin päiväunissani, vaikka tiesin, että on hyvin epätodennäköistä, että juuri minun tietokoneeni voisi voittaa tässä lottopelissä.
Vuoden 2013 paikkeilla yliopistokaverini vinkkasi irkissä, että on olemassa bitcoin-niminen Internet-raha. En ensin kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota, koska luulin, että kyseessä oli jokin niistä varhaisista sähköisen maksamisen metodeista, joista mainittiin jo Petteri Järvisen Salausmenetelmät-kirjassa kymmenen vuotta aiemmin. Olin väärässä. Bitcoinin valkopaperi, eli tekninen toimintaperiaate, julkaistiin vasta vuoden 2008 loppupuolella, ja itse Bitcoinin lohkoketju sai alkunsa alkuvuodesta 2009. Jossain vaiheessa opin, että Bitcoinissa on kyse rahasta, jota voi jotenkin luoda omalla tietokoneella. ”Tietokone siis muuttaa sähköä rahaksi”, ajattelin. Tämä muistutti SETI@home-näytönsäästäjästä, jossa tietokone muutti sähköä tieteelliseksi laskennaksi – ja kenties lottovoitoksi Maan ulkopuolisen älyn etsinnässä. Syksyllä 2013 olin jo perustanut Bitcoin Utopia -nimisen BOINC-projektin, jossa louhittiin kryptovaluuttoja vapaaehtoisten käyttäjien tietokoneilla pieniin tiedekampanjoihin. Päätin siis yhdistää SETI@home:n idean ja Bitcoinin. Muutaman vuoden ajan toimin yrittäjänäkin, joka ylläpiti Bitcoin Utopiaa.
SETI@home ja sen pohjalta syntyneet BOINC-luppolaskentaprojektit toimivat vapaaehtoisperiaatteella: Kuka tahansa voi ladata kotikoneelle BOINC-ohjelmiston, liittyä haluamaansa projektiin ja jättää koneen laskemaan tieteellisiä laskuja, joiden lopputulos palautuu automaattisesti takaisin projektin palvelimelle. Palkkiona käyttäjä saa palvelimelta BOINC-pisteitä, joilla ei ole mitään rahallista arvoa. BOINC-projektien käyttäjät kuitenkin tykkäävät vertailla eri projekteista saamiaan pistemääriä muiden käyttäjien kanssa. Tämä on ilmeisesti ollut alun perin riittävän suuri motivaatio jatkamaan laskentaa, vaikka se kasvattaakin kodin sähkölaskua.
Bitcoin toimii hieman eri tavalla: tieteellisenä ongelmana on desentralisoidun Bitcoin-lohkoketjun ylläpitäminen kryptografisia SHA256-tiivisteitä laskemalla. Tämä on kuin pitkän tikun vetämistä: se osapuoli, joka SHA256-tiivistää bitcoin-transaktioita siten, että lopputuloksessa on riittävän monta etunollaa (eli lopputulos on pienempi luku kuin Bitcoin-verkon asettama tavoiteluku), saa lisätä Bitcoinin kasvavaan lohkoketjuun uuden lohkon. Lohkoja syntyy keskimäärin kymmenen minuutin välein. Louhintatehon lähes alati kasvaessa Bitcoin-verkko automaattisesti kasvattaa laskennan vaikeutta, jolloin tilastomatematiikan perusteella uusia lohkoja silti syntyy noin kymmenen minuutin välein. Tämä on tärkeää, koska uuden lohkon mukana syntyy uutta bitcoin-rahaa lohkopalkkion verran, joka maksetaan palkkiona lohkon löytäneelle louhijalle. Halutaan, että uutta rahaa syntyy järjestelmään peräti vuoteen 2140 asti, jotta raha jakaantuisi mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle. Lohkopalkkion lisäksi louhija saa lohkon sisältämien transaktioiden mukana tulevat siirtokulut. Lohkopalkkio ja siirtokulut maksetaan siis louhijan bitcoin-osoitteeseen. Tämä motivoi louhijaa jatkamaan Bitcoin-lohkoketjun ylläpitämistä, koska kysynnän ja tarjonnan lakien pohjalta ”bitcoin-kolikoille” on syntynyt rahallista arvoa. Tätä kirjoittaessani, 14.2.2021, bitcoin on juuri rikkonut uuden ennätyksen: GDAX-pörssissä 1 bitcoin vastaa 41 136 euroa!
Bitcoin herättää ihmisissä paljon suurempia tunteita kuin SETI@home ja BOINC-projektit. Tämä johtuu varmasti siitä, että Bitcoinilla on rahallista arvoa eikä verkko tällä hetkellä tee yleistärkeää tieteellistä laskentaa kuten syöpälääkeainelaskentaa. Ajatellaan helposti, että kyseessä on rahallinen huijaus ja ympäristökatastrofi. Itse tieteentekijänä pyrin tarkastelemaan asioita mahdollisimman monista näkökulmista. Ymmärrän kyllä ympäristöön liittyvät huolenaiheet, koska minulla on fysiikkataustaa yliopistolta. Aina ei kannata luottaa uutisotsikoihin, koska ne monesti rakennetaan pelottelemaan ihmisiä: Vuonna 2017 uutisoitiin, että vuonna 2020 bitcoin olisi kuluttanut 100 % maailman sähköstä. Tällainen pelottelu voidaan kumota reaalimaailman faktoilla: Näin lyhyessä ajassa ei mitenkään olisi mahdollista tehdä niin suuria sähköinframuutoksia, että muutama bitcoin-louhimo maailmalla saisi haltuunsa kaiken maailman sähkön. Sellaiset inframuutokset veisivät kymmeniä vuosia eikä niitä tietenkään tehtäisi, koska samalla syntyisi regulaatiota, joka pitäisi huolen, että sähköä riittää myös muihin tarpeisiin.
Netissä on myös paljon rahaan liittyviä huijauksia, ja Bitcoininhan on alun perin kehittänyt pseudonyymi Satoshi Nakamoto, jonka identiteetti ei ole vieläkään yleisessä tietoisuudessa. Nämä varmasti lisäävät epäluuloa uutta innovaatiota kohtaan. Bitcoin itsessään sai alkunsa vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisistä. Satoshi Nakamoto halusi luoda Internetissä toimivan rahan, jota ei mikään viranomainen tai organisaatio hallinnoisi. Ajatuksena oli, että kuka tahansa tietokoneen tai vastaavanlaisen Internet-yhteydellisen laitteen haltija voisi osaltaan ylläpitää uutta maksujärjestelmää ja tienata samalla rahaa. Monissa maissahan ihmisillä ei ole mahdollisuuksia saada pankkitiliä eikä luottokorttia. Näissäkin maissa on kuitenkin jo tietokoneita, kännyköitä ja Internet-yhteyksiäkin. Rahan siirtäminen perinteisillä keinoilla maiden rajojen yli on myös vaikeaa ja kallista. Bitcoinin lähettäminen muistuttaa hieman sähköpostin lähettämistä. Ajateltiin, että bitcoinien siirtäminen olisi lähes ilmaista.
Tutkin väitöskirjassani ”Lohkoketjutekniikoiden mahdollistamat rahainnovaatiot” lohkoketjutekniikoita, kuten bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja. Yksi bitcoinin ongelmista on suuri volatiliteetti eli bitcoinin kurssin heilahtelu verrattuna fiat-rahoihin, kuten euroon ja Yhdysvaltain dollariin. On esitetty lukuisia menetelmiä tuottaa vakaakolikoita (engl. ’stablecoins’), joiden arvo pysyisi pitkälläkin aikavälillä vakaana. Eräs ehdotus on Morinin skeema, jossa kryptovaluuttalompakossa on kahdenlaisia ”taskuja”: investointitasku, josta kolikoita voi karata (tai ilmaantua uusia) ilman käyttäjän toimenpiteitä; sekä talletustasku, jossa kolikot pysyvät tallessa. On esitetty, että tällaisella mallilla voidaan vakauttaa kryptovaluutan arvo, koska kolikoiden määrää hallinnoisi älysopimukseen ohjelmoitu ”keskuspankki”.
Bitcoin pelottaa monia, ja juuri siksi tarvitaan positiivisia läpimurtoja. Bitcoinin ei tarvitse edistää ympäristökatastrofia. Esimerkiksi Ethereum-lohkoketjussa ollaan siirtymässä uudenlaiseen konsensusalgoritmiin, jonka ajaminen ei kuluttaisi juuri lainkaan sähköä. Yhdessä tutkimusartikkeleistani on tarkoitus luoda lohkoketjuperustainen mikrosähköverkko, joka motivoisi käyttämään uusiutuvia energianlähteitä ja pienoisydinreaktoreita. Minulle Bitcoin on SETI@home-näytönsäästäjän tavoin luonut uskoa parempaan tulevaisuuteen: tavallinen ihminen voi kotitietokoneensa kautta osallistua maailman pelastamiseen!
Uudessa teknologiassa on aina aluksi paljon epäkohtia, koska pitkäkin matka on aloitettava yhdellä askeleella. Tarvitaan ennakkoluulotonta ja optimistista asennetta, positiivista tulevaisuususkoa, ja aikaa askeleiden ottamiseen. Askeleet, jotka johtavat kohti parempaa versiota – kohti toimivampaa lopputulosta.