Kimmo Lundén
Väitöskirjaa valmistelevan Emilia Isolaurin havaintojen mukaan rahanpesun taustalla voi olla kansainvälisiä verkostoja, nopeita ja lukuisia transaktioita, toimitusketjuja sekä vaikeaselkoisia yritys- ja omistajuusrakenteita.
”Oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö?”
Rahanpesulaki velvoittaa ilmoitusvelvollisen, kuten pankin, tunnistamaan asiakkaan ja tämän edustajan henkilöllisyyden. Pankki kysyy ja asiakas vastaa.
KTM Emilia Isolauri viimeistelee Turun kauppakorkeakoulussa väitöskirjatutkimusta rahanpesusta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Monen muun pankkiasiakkaan tapaan myös hän on vastannut kieltävästi pankissa esitettyyn kysymykseen.
Miksi pankissa penätään mahdollista vaikutusvaltaisuutta tai mitä asiakas aikoo tehdä vähänkään isommalla tililtä nostamallaan rahasummalla? Tai päinvastoin, kun tallettaa normaalista tilinkäytöstä poikkeavan summan rahaa. Ilmoitusvelvollisen tulee selvittää varojen alkuperä.
Isolauri kiinnostui aiheesta työskenneltyään ensin Nordean Tukholman ja Helsingin konttorissa tiimissä, jonka tehtävänä oli valvoa ja estää rahanpesua. Työura jatkui sittemmin OP:ssa ja määräaikaisena Finanssivalvonnassa.
Isolaurin mielestä valvontaa tulisi tehdä riskiperusteisuus edellä:
”Asiakkaan tunteminen on avainasemassa. Huomiota kiinnitetään epätavanomaisiin tapahtumiin.”
Pankinjohtaja tiesi, että lisäkysely saattaa seurata vaikkapa auton ostoon Saksaan lähtevälle käteisasiakkaalle.
Liikesivistysrahaston (LSR) stipendiaattina Isolauri on pystynyt työskentelemään täysipäiväisesti tutkielmansa parissa. Hän kertoi LSR:n Turun alueen kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa rahanpesusta — globaalina ilmiönä ja miten se näkyy arkipäivässämme. Liikesivistysrahasto jakoi stipendeinä yhteensä 4,4 miljoonaa euroa tutkimukseen.
Oletko poliittisesti vaikutusvaltainen?
Poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii tai on toiminut merkittävässä julkisessa tehtävässä Suomessa tai ulkomailla viimeisen 12 kuukauden aikana tai on tällaisen henkilön perheenjäsen tai yhtiökumppani.
Pankkien takahuoneissa työskentelee yhä suurempi joukko henkilöitä, joiden tehtävänä on vastata rahanpesulain valvonnan toteuttamisesta ja ilmoittaa edelleen poliisille ja valvoville viranomaisille rahanpesuepäilyistä.
Valtiovarainministeriön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Suomessa vuonna 2019 nostettiin 134 rahanpesusyytettä ja 168 syytettä törkeästä rahanpesusta.
Rahanpesun taustalla voi olla monimutkaisia kansainvälisiä verkostoja, nopeita ja lukuisia transaktioita, toimitusketjuja sekä vaikeaselkoisia yritys- ja omistajuusrakenteita.
Isolauri on perehtynyt teoreettisella tasolla vuonna 2018 laajan poliisietsinnän myötä esiin tulleeseen Airiston Helmen tapaukseen Turun saaristossa. Julkisten tietojen mukaan Airiston Helmen pääomistaja oli kotietsintöjen aikaan venäläinen miljonääri Pavel Melnikov.
Operaatio johti noin 3,5 miljoonan euron käteistakavarikkoon. Takavarikoidut varat on palautettu. Syyttäjät nostivat kesäkuussa syytteet Airiston Helmeen liittyvässä verorikoskokonaisuudessa kahdeksaa ihmistä ja yhtä yhtiötä vastaan.
Airiston Helmi -yhtiö asetettiin selvitystilaan ja laivaväylien vieressä sijainneet kiinteistöt pantiin myyntiin. Tiettävästi kaksi saarikiinteistöä on yhä myymättä.
Suomessa konkreettiset rahanpesuepäilyt kiinteistökaupoissa vaikuttivat lainsäädännön kiristämiseen.
Eduskunta hyväksyi pika-aikataululla lakiesityksen, jolla kiristetään ulkomaalaisten mahdollisuutta ostaa kiinteistöjä Suomessa. Eduskunnan puolustusvaliokunta puolsi joulukuun alussa esitystä tutkia ulkomaalaisten kiinteistökauppoja aiempaa tarkemmin.
Etenkin venäläisten kiinteistökauppoja kiristävän lain on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alusta.
Lakiesitys koskee EU ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja. Kauppoja, jotka saattaisivat uhata kansallista turvallisuutta.
Tämä on myös yksi Isolaurin väitöskirjan näkökulmista: kuinka rikollisen rahan kierrätys ja sen alkuperän häivyttäminen voi johtaa lopulta instituutioiden väliintuloon ja valvonnan kiristämiseen.
Pesukone pyörii esimerkiksi, kun pimeä raha kierrätetään ulkomaisen pankkitilin, apuyhtiöiden lainoitusten tai väärennettyjen kuittien kautta talouteen. Yritykset, kiinteistöt, luksustuotteet — ja Saaristomeren saaretkin vaihtavat omistajaa.
Valvonta maksaa. Suomalaispankkien takahuoneissa henkilökuntaa on sidottu valvomaan kaikkea poikkeavaa asiakkaiden pankkiasioinneissa. Käteisellä ostettu tai myyty vene, auto tai muu hyödyke voi johtaa lisäkyselyihin pankkitiskillä: mistä rahat?
Asiakkaat maksavat pankkien back-office-pataljoonasta aiheutuvat kulut.
Turussa esitystä kommentoinut Turun Seudun OP:n toimitusjohtaja Petteri Rinne arvioi valvonnan kustannusten olevan suomalaispankeillekin ”hirmuiset”:
”Puhutaan kymmenistä ja sadoista miljoonista euroista. Ja se työ on poissa jostain muusta. Suuri rasitus, mutta se on vaan tehtävä.”
Artikkeli on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa ja Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivulla mt.fi 22.12.2022
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/41264863-ca09-4ed7-b349-7231f8a336b2