Liikesivistysrahasto on tukenut kiertotalouden tutkimusta erityisesti Tulevaisuuskestävä ympäristö -painoalueella. Tutkimusryhmien apurahoissa 2019–2022 painoalueen osuus on 24 % (1,1 milj. euroa), josta kiertotalouden tutkimusaiheet kattavat yli kolmasosan.
Kiertotaloutta on kuvailtu systeemiseksi muutokseksi lineaarisista syklisiin tuotannon ja kuluttamisen tapoihin. Kiertotalouden teemat näkyvät Liikesivistysrahaton tukemassa tutkimuksissa monin eri tavoin. Usein ne liittyvät liiketoiminnan vihreään siirtymään ja vastuullisuusvaatimuksiin. Turun yliopiston markkinoinnin professori Elina Jaakkola kertoo kiertotalouden kasvumahdollisuuksista:
”Vaikka kiertotaloutta pidetään keskeisenä strategiana maapallon kestävyyshaasteeseen vastaamiseen, tällä hetkellä olemme kaukana sen koko potentiaalin hyödyntämisestä. Arvioidaan, että globaalisti materiaalin kierto toteutuu vain 8-9%:n tasolla, mikä on valtavaa haaskausta. Materiaalin kierron parantamiseen liittyy monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja yksin Suomessa kiertotalouden vuosittainen arvonlisäpotentiaali on 2-3 miljardin luokkaa.”
– Elina Jaakkola, professori (Turun yliopisto)
Elina Jaakkolan DESINEX (Designing Circular Economy Experiences) -hanke sai tutkimusryhmän 50 000 euron apurahan vuonna 2022 ja on parhaillaan käynnissä. Hankkeesta saadaan uraauurtavaa tietoa sidosryhmien kokemuksista ja niiden merkityksestä kiertotaloudelle. Ryhmän post doc -tutkija Ekaterina Paninan mukaan tämä näkyy kerättävässä tutkimusaineistossa:
”Tarvitaan sekä käsitteellistä innovointia että ihmiskeskeisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa kenttätyötä. Yhdessä projektin väitöskirjatutkijan Bidyut Balon kanssa kehitämme uutta tapaa ymmärtää kiertotaloutta sidosryhmien kokemusten kautta. Tämän jälkeen tutkimme, miten palvelumuotoilun menetelmien avulla voidaan päästä kiinni kiertotalouteen osallisten tunteisiin ja kokemuksiin, jolloin voidaan paljastaa ihmiskokemuksista lähtöisin olevat mahdolliset esteet ja kiertotaloutta edistävät tekijät.”
– Ekaterina Panina, post doc -tutkija (Turun yliopisto)
Jaakkolan ryhmän aiheella on yhtymäkohtia Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan professori Elina Närväsen tutkimusryhmän hankkeeseen ”Waste Matters: Change Agents’ Engagement in Circular Economy Transformation”. Liikesivistysrahaston vuonna 2019 myöntämällä 100 000 euron tuella ryhmä on kartoittanut tekstiiliteollisuuden kiertotalouden startupeja ja muita edelläkävijöitä Suomessa ja ulkomailla. Jaakkolalla ja Närväsellä on myös aktiivista tutkimusyhteistyötä Turun ja Tampereen yliopistojen CIRCEX-tutkimuskonsortiossa, jolle Suomen Akatemia myönsi keväällä 2023 nelivuotisen 280 000 euron apurahan.
Kierrätysmuotia ja vihreää kuluttamista
Vihreän kuluttamisen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tämä näkyy kierrätystekstiilien toimijaverkostoissa, joissa sekä kuluttajat että yritykset ovat aiempaa tarkempia toimitusketjuista ja niiden vastuullisuudesta. Kierrätysmuodin suosion kasvua selitetään usein muotiteollisuuden globaalisti aiheuttamien päästöjen rajoittamisella, mutta ilmiönä se on moniulotteisempi. Kiertotalouden tuomaa murrosta erityisesti suomalaisessa muotiteollisuudessa tutkitaan Liikesivistysrahaston 100 000 euron apurahalla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Henri Weijon tutkimusryhmässä “Consumers and Circular Economies: Transforming the Finnish Fashion Industry“.
Elina Jaakkolan mukaan kuluttajat arvostavat nykyisin vihreässä kuluttamisessa myös sen kokemuksellisuutta. Suomalaisista yrityksistä esim. Reima on ollut mukana vaikuttamassa kierrätetyn tekstiilin arvoketjuun käytettyjen premium-vaatteiden verkkokauppa Emmyn kanssa. Menddie-kaupan kanssa Reima on tuonut myös vaatteiden korjauspalvelut asiakkaiden ulottuville.
Kiertotalouden liiketoiminta ja vastuullisuuden johtaminen
On selvää, että yritysten liiketoiminta on osa strategista kestävyyshaasteetta, joka edelleen liittyy vihreän siirtymän johtamiseen yhteiskunnassa. Kysyimme materiaalien kiertoon perustuvasta liiketoiminnasta ja johtamisesta Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön professori Annika Laine-Kronbergilta, jonka tutkimusryhmä ”Recovering Critical Materials for Circular Economy” sai Liikesivistysrahastolta 50 000 euron apurahan vuonna 2021. Minkälaisia asioita yritysten vastuullisuussiirtymässä tulisi laajemmin ottaen huomioida?
”Siirtyminen kestävään liiketoimintaan vaatii usein muutoksia liiketoimintamallissa. Yrityksen vastuullisuusstrategia ei pitäisi olla irrallinen osa liiketoimintastrategiasta, vaan vastuullisuus ja kestävyys pitäisi olla sisäänrakennettu koko liiketoimintamalliin. Kestävä liiketoiminta perustuu yritysten ja eri tahojen väliseen yhteistyöhön, missä digitalisaatio ja teknologia ovat merkittävässä roolissa. Vihreä siirtymä alkaa ihmisistä ja kiertotalouden yksi suurimmista haasteista on edelleen ihmisten motivointi. Mahdollisuutena on löytää keinoja, miten yhteistyön ja digitalisaation kautta voitaisiin inspiroida ihmisiä ja yrityksiä vihreään siirtymään.”
– Annika Laine-Kronberg, professori (Vaasan yliopisto)
Kiertotalouden teemat herättävät monimutkaisia kysymyksiä liiketoiminnan uudistamisesta. Sitran katsauksen (2023) mukaan 90 % luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä johtuu luonnonvarojen käyttöönotosta ja jalostuksesta. Samassa yhteydessä muistutetaan yrityksille tarjolla olevasta suunnannäyttäjän roolista ja taloudellisista mahdollisuuksista vastuullisuussiirtymässä. Hyödyistä esiin nousevat vähentynyt riippuvuus raaka-aineista ja yhä monimutkaisemmista toimitusketjuista sekä resurssitehokkuudesta aiheutuvat kustannussäästöt. Näihin liittyvät pulmat ja kysymykset ovat relevantteja useille Liikesivistysrahaston painoalueista.
Kiertotalouden tutkimusaiheet näkyvät myös erikoisrahastojen kautta tuetuissa hankkeissa. Vuosina 2021-2022 kohdennettu tuki mm. biotalouden ja siihen liittyvien liiketoiminnan palveluinnovaatioiden tutkimukseen Metsä-, bio- ja kiertotalous -määrätarkoituspoolissa on ollut yli 200 000 euroa erityisesti Valmet Oyj:n ja Enson (StoraEnso) rahastojen ansiosta.
Liikesivistysrahaston monivuotisissa tutkimusryhmissä rakennetaan monipuolista näkemystä kiertotalouden ja sen tutkimuksen suunnasta. Liiketoimintamallissaan kestävän kehityksen huomioiva yritys kykenee kenties kohtaamaan toimintaympäristön muutoksen ja siihen liittyvät riskit kilpailijoitaan paremmin. Toisaalta poliittisten päättäjien vastuulla oleva regulaatio ja kannustimet motivoivat yrityksiä kohti kestävää kiertotaloutta.
Liikesivistysrahaston kierroksen 2023 apurahansaajat julkistetaan marraskuun lopulla. Jaossa on yhteensä 5,0 miljoonaa euroa kauppatieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.
@liikesivistys #LSR2023