Liikesivistysrahasto myöntää apurahoja tänä vuonna erityisesti hankkeille, jotka keskittyvät tulevaisuuden kannalta merkittävien haasteiden ratkomiseen, kertoo hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen.
Liikesivistysrahasto on tukenut kauppatieteellistä tutkimusta jo sadan vuoden ajan. Rahasto ei ole kuitenkaan kangistunut kaavoihinsa. Se haluaa siivittää maailmaa kestävämpään suuntaan tukemalla tänä vuonna erityisesti globaaleja haasteita ratkovaa tutkimusta.
“Elämme valtavaa murrosta, jossa disruptiot, eli perinteisiä toimintatapoja haastavat teknologiset ilmiöt, ovat läsnä kaikkialla. Kaikilla liiketoiminnan aloilla on valtava paine uudistua. Haluamme olla mukana viemässä Suomea oikeaan suuntaan”, Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen sanoo.
Rahasto uudisti keväällä apurahojensa painoalueita vastaamaan entistä konkreettisemmin tulevaisuuden tarpeisiin. Uusiksi painoalueiksi muodostuivat datatalous, liiketoiminnan uudistaminen, yrittäjyys, skaalautuminen ja kasvu, tulevaisuuskestävä ympäristö sekä johtamisen osaaminen.
“Tulevaisuuden Suomen on oltava osaava ja valmis uudistumaan. Meidän on hyödynnettävä viimeisintä teknologiaa erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi vastuullisella tavalla. Tämä onnistuu vain korkealaatuisen tutkimuksen avulla”, Karhinen kiteyttää.
Tutkimuksesta tukea muutosten ymmärtämiseen
Kaikissa uusissa painoalueissa korostuu tavoite ymmärtää paremmin muutoksia, joita yhteiskunnassamme tapahtuu. Nopeat kehityskulut kohtaavat väistämättä vastustusta, minkä vuoksi niiden taustojen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää.
“Muutosvastaisuus yhteiskunnassa ja yrityksissä kumpuaa pitkälti siitä, että muutosten tarpeellisuutta ei ole taustoitettu riittävästi. Voi olla vaikea ymmärtää, miksi joitain työpaikkoja katoaa ja toisaalta minkälaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen tarjoaa”, Karhinen sanoo.
Monessa kehityskulussa Suomi on pitkään ollut maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi digitalisaatiota ja sen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty maassamme verrattain hyvin. Jotta tilanne ei muuttuisi tulevaisuudessa, tarvitaan pitkäjäntestä tutkimusta.
“Digitaalinen osaamisemme on Suomessa ensiluokkaista. Olemme edelläkävijöitä esimerkiksi tekoälyn tutkimuksessa, ja suomalaiset kuluttajat ovat erittäin digitalisaatiomyönteisiä verrattuna moneen muuhun maahan”, hän sanoo.
Satavuotisen taipaleen kunniaksi ennätysmäärä apurahoja
Liikesivistysrahasto jakaa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi tänä vuonna ennätysmäärän apurahoja, yhteensä viisi miljoonaa euroa. Tänä vuonna uutena elementtinä ovat myös tutkimusryhmille tarkoitetut kolmivuotiset apurahat, joita on varattu alustavasti noin miljoona euroa.
Reijo Karhinen näkee, että Suomessa on tilausta pitkäkestoisen tutkimustyön tukemiselle.
“Useamman vuoden kestävät tutkimushankkeet voivat parhaimmillaan tuottaa yhteiskunnan kannalta vaikuttavampia tuloksia. Pitkäjänteisyys sopii tutkimustyöhön. Odotamme, että tutkimushankkeiden taso voi edelleen nousta, kun tutkimusilmiöitä voi tarkastella tavallista laaja-alaisemmin”, hän sanoo.
Kolme vinkkiä Liikesivistysrahaston apurahanhakijalle
1. Lue hakuohjeet huolella ja ole selkeä vastauksissasi
Jos apurahahakuohjeita ei lue kunnolla, hakemus voi jäädä ylimalkaiseksi. Ohjeissa on paljon olennaista tietoa, joten lue ne huolellisesti ja ajan kanssa. Vastaa mahdollisimman selkeästi siihen, mitä kysytään.
2. Mieti tutkimuksesi merkitystä pitkällä aikavälillä
Tänä vuonna Liikesivistysrahasto painottaa apurahojen myönnössä tulevaisuuden kannalta tärkeitä avauksia. Tuo siis hakemuksessasi esiin, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksestasi voi olla tulevaisuudessa.
3. Panosta yhteistyöhön
Tämän vuoden apurahoista miljoona euroa varataan tutkimusryhmien tukemiseen. Myös yksin työskentelevän tutkijan kannattaa mainita hakemuksessa mahdollisista yhteistyökuvioista tai tutkijaverkostoista, joissa hän on mukana.
Vinkkejä varten on haastateltu Reijo Karhisen lisäksi Liikesivistysrahaston stipendivaliokunnan puheenjohtajaa ja hallituksen jäsentä Jyrki Walleniusta.