Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori emeritus Jyrki Wallenius viettää merkkivuosiaan yhtä aikaa 100-vuotiaan Liikesivistysrahaston kanssa. Haastattelimme Walleniusta 70-vuotispäivien kynnyksellä päätöksenteon ongelmista ja säätiöiden roolista.
Pyöreitä vuosia 11.10. täyttävä Jyrki Wallenius on emeritusprofessori, monivuotinen Aalto-yliopiston johtotiimin jäsen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun entinen dekaani, ja päätöksenteon asiantuntija. Wallenius on tehnyt uraansa Brysselissä, Jyväskylässä, eri puolilla Yhdysvaltoja ja viimeisimpänä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on Liikesivistysrahaston stipendivaliokunnan puheenjohtaja.
Kirjoitat kirjaa päätöksenteon ongelmista yhdessä professori Pekka Korhosen kanssa. Mitä asioita käsittelette?
Lyhyesti sanottuna intuition roolia, päätöksenteon harhoja, päätöskriteerien roolia, niiden painotusta, sekä sitä miten erilaisissa tilanteissa parhaiten tukea päättäjiä. Ihmiset tekevät yllättävän helposti epäviisaita päätöksiä. Intuitio on luovan toiminnan perusta, mutta ei välttämättä tuota kaikissa päätöstilanteissa viisasta lopputulosta. Tarvitaan jonkin asteista analyysia.
Käytän luennoilla usein esimerkkinä maapallon ympäri kiristettävää köyttä, jonka pituudeksi tulee noin 40 000 kilometriä. Jos köyteen lisätään pituutta yksi metri ja se asetellaan tasaisesti päiväntasaajan ympäri, mahtuuko hiiri juoksemaan köyden ja maapallon pinnan välissä? Monen intuitiivinen vastaus kysymykseen on ‘ei’. Oikea vastaus on kuitenkin ‘kyllä’, sillä köyden ja maan väliin jää 16 senttimetrin hiiren mentävä tila!
Kirjamme ilmestyy keväällä, ja sen teemana onkin “valitse viisaasti”. Alaltamme on julkaistu paljon akateemisia kirjoja, mutta johtajille suunnattuja ei-teknisiä kirjoja vasta vähän.
Mitä ovat päätöksenteon tutkimustrendit juuri nyt?
Päätöksentekoon liittyvä tutkimus on tänä päivänä hyvin monitieteistä. Siinä yhdistyvät esimerkiksi tilastotiede, matematiikka, tietojenkäsittely ja psykologia. Alamme tutkii päätöksenteon haasteita, ongelmanratkaisuja ja sitä miten parhaiten voisimme tukea päättäjiä tekemään parempia päätöksiä.
Apukeinoja on olemassa kokonainen kirjo, sillä ihmiset ovat aina pyrkineet tekemään hyviä päätöksiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen perustajiin kuulunut Benjamin Franklin käytti päätöksenteon tukena plus- ja miinuslistaa. Hän jakoi tarkasteltavana olevan asian hyvät ja huonot puolet eri sarakkeisiin ja teki päätöksen sen pohjalta, kumpia oli enemmän.
Franklinin listoista on tultu jo kauas. Nykypäivän päätöksenteon tutkimus keskittyy pitkälti matemaattiseen optimointiin tai niin sanottuun hyötyteoriaan. Tällä hetkellä suurimmat tutkimustrendit alalla liittyvätkin tietokoneavusteiseen päätöksentekoon ja käyttäytymistieteellisten aspektien huomioimiseen. Keskiössä on kuitenkin yhä ihminen, sillä ilman ihmistä ei ole päätöksentekoakaan.
Mikä on merkittävin tieteellinen tuloksesi?
Olen yhdessä ystävieni ja kollegoideni Pekka Korhonen ja Stanley Zionts kanssa kehittänyt lukuisia algoritmeja, joiden avulla päättäjä pystyy fiksusti liikkumaan niin sanotulla tehokkaalla tai Pareto-optimaalisella pinnalla.
Onko kauppatieteellinen tutkimus muuttunut urasi aikana?
Suoritin jatko-opintoni aikoinaan Brysselissä European Institute for Advanced Studies in Management-instituutissa (EIASM), vaikka väittelinkin Kauppakorkeakoulusta.
Olen vuosien saatossa viettänyt useampia vuosia myös vierailevana professorina Yhdysvalloissa: Indianassa, Arizonassa sekä Teksasissa. Ensimmäisinä ulkomaan vuosinani ero Suomen ja Yhdysvaltojen kauppatieteellisen tutkimuksen tason välillä oli suuri. Nyt olemme jo kuroneet eron umpeen.
Suomalainen kauppatieteellinen tutkimus on kansainvälistynyt hurjasti. Myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa on tapahtunut iso muutos omista opiskeluajoistani. Kun vielä opiskelin, harva professoreistamme oli julkaissut kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Nyt kansainvälinen julkaiseminen on arkipäivää.
Kauppakorkeakoulussa vallitseva hyvä henki ei ole puolestaan kadonnut minnekään. Koululla on myös yhä hyvät yhteydet liikemaailmaan. Äärimmäisen tärkeää on Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön tuki.
Olet toiminut Liikesivistysrahastossa vuodesta 2011 lähtien. Mikä on LSR:n merkitys nykypäivänä?
Näen itseni tänä päivänä säätiöiden miehenä, sillä olen aktiivisesti mukana sekä Liikesivistysrahaston että Paulon säätiön toiminnassa. Nuorena olin apurahojen hakija ja usein myös saaja. On hienoa antaa takaisin tiedeyhteisölle käänteisessä roolissa. Liikesivistysrahasto perustettiin tukemaan (Helsingin) kauppakorkeakoulua, mutta nykyään tuemme kauppatieteellistä tutkimusta kaikkialla Suomessa.
Suomalaisilla säätiöillä on ollut valtava vaikutus suomalaiseen yliopistokenttään. Takavuosina säätiöiden avulla perustettiin kokonaisia korkeakouluja. Liikesivistysrahaston jakamasta tuesta nykyisin suurin osa menee jatko-opiskelijoille ja post-doc tutkijoille. Säätiöt ovat myös merkittävästi auttaneet tutkijoita kansainvälistymään. Liikesivistysrahasto muiden säätiöiden ohella jakaa tutkijoille matka-apurahoja, joiden turvin suomalaiset nuoret pääsevät maailmalle. En tiedä toista maata, jonka jatko-opiskelijat matkustavat yhtä paljon. Tämä on mielestäni hyvä asia.
Liikesivistysrahasto elää ajassa ja pyrkii muokkaamaan tulevaisuutta suuntaamalla tukensa yhteiskunnan kannalta tärkeiden teemojen ratkaisemiseen. Rahaston apurahalinjaukset heijastavat nykyisen toimintaympäristön murrosta. Apurahoilla tuemme liiketaloustieteellistä tutkimusta ja koulutusta, jossa korostuvat vastuullisuus ja yrittäjyysekosysteemien edistäminen.
Ketä kuuluu perheeseesi?
Olemme akateeminen perhe. Vaimoni on TUTA-professori (emerita) Otaniemessä, tyttäremme on kansantaloustieteen professori Tukholman Handelsilla, ja vävyni on tietojärjestelmätieteen professori Jyväskylän yliopistolla.
Liikesivistysrahasto onnittelee Jyrki Walleniusta lämpimästi 70-vuotispäivän johdosta!
Wallenius viettää merkkipäiväänsä Etelä-Afrikassa.