Rahaston apurahan saajat pitävät vuorollaan blogia. Lue mitä Liikesivistysrahaston myöntämillä apurahoilla tutkitaan!
The Foundation’s grant recipients take turns in keeping a blog in which they tell about their research and topical issues related to it. Find out more about research conducted through grants from the Foundation for Economic Education!

Joni Salminen: Startupien ja korporaatioiden yhteistyö: välituloksia (kesä 2016)

JULKAISU: 13.06.2016

Tutkin postdoc-tutkimuksessani startupien ja korporaatioiden välistä yhteistyötä. Liikesivistysrahasto on yksi hanketta tukenut taho – kiitokset säätiölle siitä.

Varsinainen analyysi ei ole vielä alkanut, koska tutkimuksessa kerätään laaja aineisto ennen sitä. Mutta koska tein väliraportin säätiölle, ajattelin samalla pukea löydöksiä artikkelin muotoon. Valitsin tähän artikkeliin viisi pointtia.

Tässä ne ovat:

  1. Sekä startupit että korporaatiot voivat nähdä yhteistyön välineenä jonkin oman tavoitteensa saavuttamisessa

 

Startup pyrkii esimerkiksi saamaan legitimiteettiä ja myyntireferenssejä. Tällöin nollakatteinen tai jopa tappiollinen yhteistyö korporaation kanssa voi muodostua kannattavaksi, kun se nähdään muiden asiakassuhteiden syntymisen todennäköisyyttä parantavana tekijänä. Logiikka on sama kuin yleensäkin pilottiasiakkuuksien varmistamisessa.

Korporaatio voi pyrkiä kasvattamaan omaa talon sisäistä osaamistaan yhteistyön avulla. Näin jossain vaiheessa se voi irtautua suhteesta saatuaan irti keskeiset oppimishyödyt – tai jatkaakin sitä, pääasia että päätöksenteon vapaus säilytetään. Siihen asti kun startupilla on teknologinen etu, sillä voi jopa olla enemmän valtaa suhteessa – toki korporaatio on suurempi peluri eikä kaadu yhteistyön karsiutumiseen, mutta kun rajoitetaan tarkastelu liiketoimintayksikön tai kehityshankkeen tasolle, voimatasapaino tasoittuu huomattavasti.

Tasapaino omien motiivien ja yhteismotiivinen välillä on teema, johon tutkimuksen edetessä päästään varmasti syvemmälle.

 

  1. Yhteistyölle asetetaan harvoin tavoitteet ja mittarit

Yllättävä havainto siinä mielessä, että tyypillisesti korporaatiot pyrkivät määrittelemän (”speksaamaan”) hankkeensa erittäin tarkasti. Startup-kontekstissa, vaikka hankkeen pelisäännöt noudattavatkin tätä prinsiippiä, on harvoin nähtävissä konkreettisten tavoitteiden asettaminen lukujen valossa. Ehkäpä tämä kuvastaa monissa organisaatioissa käynnissä olevaa opettelun vaihetta – ei vielä tunneta yhteistyöprosessia niin hyvin, että osattaisiin asettaa tavoitelukuja tai mittareita. Tämän voidaan nähdä muuttuvan yhteistyön edetessä ja korporaation kartuttaessa kokemusta yhä useammasta startupista.

Tavoitteiden asettamatta jättäminen ei välttämättä ole negatiivinen seikka. Vaikka se voi yhtäältä hankaloittaa tulosten kvantifioimista ja täten yhteistyön parantamista (lukujen valossa), toisaalta se mahdollistaa ”pehmeiden” oppimishyötyjen vahvemman tunnustamisen. Mikäli tavoitteet sidottaisiin vaikkapa lyhyen aikavälin liikevaihtoon, ohjautuisi yhteistyöprosessi täysin näiden mukaan ja nyt korporaation tärkeinä pitämät oppimis- ja kulttuurinmuutoshyödyt voisivat jäädä saamatta.

 

  1. Yritykset eivät usein miellä talon sisäisiä liiketoiminnan kehitysyksikköjä startup-toiminnaksi, vaikka toimintamalli muistuttaa rakenteellisesti sitä

Implikaatio tästä on yksinkertainen: jo olemassa oleva innovaatiotoiminta voi hyötyä startup-yritysten soveltamista metodeista esimerkiksi kysynnän validoinnin ja markkinatutkimuksen sekä –testaamisen suhteen. Nämä huomattavasti perinteisiä prosesseja ketterämmät menetelmät voivat mahdollistaa korkeamman onnistumisprosentin tappamalla elinkelvottomia ideoita nopeammin ja mahdollistamalla useamman idean samanaikaisen kehittämisen.

Toisaalta saattaa olla, että korporaatioiden nyt käytössä olevat prosessit tuottavat tehokkaita tuloksia, joiden startupit voisivatkin oppia niihin liittyvistä toimintamalleista. Oppiminen voi olla kaksisuuntaista, eikä voida aina olettaa startupien olevan se antava osapuoli.

 

  1. Yhteistyön skaala vaihtelee strategisesta alihankkijasuhteeseen, ja eri mallien välillä nähdään suuria eroja

Eräs startup mainitsi, että vaikka korporaatio on heille teknisesti asiakas, heistä pidetään parempaa huolta. Korporaatio panostaa suhteeseen jopa yli kymmenen kontaktipisteen voimin. Tällainen kommunikoi sitoutumista suhteeseen ja saa aikaan vastavuoroista sitoutumista startupin taholta, mikä onkin tarpeen, koska yhteistyön taloudelliset hyödyt voivat realisoitua vasta pitkällä aikavälillä, mikä on ongelmallista kassavirran kanssa tasapainottelevan startupin näkökulmasta.

Useat haastatellut ovat tuoneet esiin sen, että ”pelkkä” alihankkijasuhde olisi myrkkyä nimenomaan yhteistyölle – kun tasavertaisuudesta luovutaan, startupien motivaatio tuoda peliin mitään ylimääräistä tuntuisi vähenevän.

 

  1. Välittäjät tuntuvat lisäävän startupien uskottavuutta

Välittäjäosapuoli hyödyttää monella tavalla: se ensinnäkin esitarkistaa startupit korporaation puolesta. Tämä käsittely säästää paitsi aikaa voi johtaa parempiin tuloksiin silloin kun välittäjä on taitavampi arvioimaan startupit kuin korporaatio, esimerkiksi syvemmän kokemuksen kautta. Välittäjien saama hyöty tulee esiin ns. ison brändin vaikutuksesta – iso brändi on houkutintekijä, jolla yhteistyöohjelmien hakuihin saadaan osallistettua suuri määrä startupeja.

Välittäjä voi jossain tapauksessa haluta myydä teknologiaa startupille, toisessa sijoittaa siihen, kolmannessa toimia korporaation agenttina maksusta. Eri malleja on useita. Vaikuttaa siltä, että välittäjät edustavat korporaatioille talon sisäisen osaamisen laajentamista, ja täten niille voidaan määritellä selkeä lisäarvo. Toisaalta kun korporaatio on palkannut esimerkiksi kokeneen startup-osaajan koordinoimaan yhteistyötä, voi tämä ottaa haltuun em. funktioita ja näin tarve ulkoistaa osaamista vähenee – joskin tässäkin tapauksessa on esimerkkejä yhteistyöstä välittäjien kanssa niiden tuomien verkostohyötyjen takia.

***

 

Nämä ovat siis alustavia löydöksiä, joiden sisältö voi vielä muuttua tutkimuksen edetessä. Varsinainen analyysi on vasta edessäpäin, mutta jo nyt voidaan nähdä esiin nousevan erittäin monta mielenkiintoista ja hyödyllistä seikkaa yhteistyön kulusta. Aineistonkeruu jatkuu vuoden 2016 loppuun, ja analyysi ja tutkimusraporttien kirjoittaminen on ajoitettu vuoteen 2017.

Kiitokset haastateltujen lisäksi myös Tampereen yliopiston Sini Saalastille, jonka kanssa teemme tutkimusyhteistyötä ja olemme näitä asioita pohtineet. Sinin kanssa kirjoitamme varmasti jatkossa yhteisistä löydöksistämme.

Palaa blogin etusivulle