|
Vuoden 1919 marraskuussa
perustettiin Suomalainen Liikesivistysrahasto maamme
korkeamman taloudellisen sivistyksen edistämiseksi. Mikä
on 80-vuotiaan rahaston rooli Euro-Suomessa? Onko
kyse vain perusluonteeltaan kansainvälisen tieteen
tulosten jakelusta kielimuurin tällä puolen? Rahallahan
ei ole kotimaata.
|
 |
Edes fyysisten tuotteiden valmistusmaata ei usein ole
helppo todeta digitaalisista tuotteista puhumattakaan. Melkein
mikä tahansa tieto on reaaliajassa saatavissa missä tahansa.
Eurooppalaiset työmarkkinat ovat olemassa ja ulkomailla
opiskelun kynnykset ovat madaltuneet. Mihin vielä tarvitaan
suomalaista kauppatieteilijää?
Tulevaisuuden
yhteiskunnassa osaaminen on tärkein tuotannontekijä, jonka perässä muun muassa
tuottoa tavoitteleva kansainvälinen raha liikkuu. Osaaminen on kuitenkin
haavoittuvaa - jo huomenna joku muu voi olla meitä parempi osaaja. Sen vuoksi
onkin pyrittävä kehittymään parhaiten oppivaksi ihmiseksi, yritykseksi ja
yhteiskunnaksi. Kilpailukykyinen kauppatieteellinen oppiminen on avainasemassa
Suomen menestymistä varmistettaessa.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa on
tärkeää, että liikekumppani on jostain kotoisin. Tieto kumppanina olevan
yrityksen kotimaan oikeudellisesta, hallinnollisesta ja moraalisesta perimästä
lisää sen toimien ennustettavuutta, mikä parantaa hyvän yhteistyön edellytyksiä.
Ilman omasta näkökulmastamme tehtävää, metodeiltaan kansainvälistä tasoa olevaa
kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta suomalaisen yrityksen hyvät
perintötekijät ovat vaarassa hukkua.
Kansallisen taustansa tunnustavien
tutkijoiden ja opiskelijoiden on myös kansainvälistyttävä; sitä vaatii koko
kansan hyvinvointi. Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen tai aito osallistuminen
tieteelliseen keskusteluun edellyttävät usein pitkähköä läsnäoloa näissä
kulttuureissa sekä henkilökohtaisia kontakteja kollegoihin maailmalla.
Kulttuurinen kosketuspinta luo uskottavuutta, jonka puuttuessa päätöksentekijää
ei voi motivoida sijoittamaan vaikkapa yrityksensä tutkimustoimintaa Suomeen -
olkoonpa täällä miten osaavaa väkeä tahansa.
Osaamisen merkitys
ymmärretään ja siihen panostetaan monelta momentilta ja myös budjettitaloutta
joustavammista lähteistä. Julkista rahoitusta on ainakin tutkimuksen ja
koulutuksen valtavirran kulkijoiden ulottuvilla, ja yritykset huolehtinevat
lähellä omaa toimintaansa olevasta soveltavasta tutkimuskentästä tehokkaasti.
Korkeakoulujen tulosbudjetoinnin on sanottu turvaavan loppusuoralle ehtineen
väitöskirjantekijän kohtuulliset rahoitustarpeet. Ovatko Liikesivistysrahaston
apurahat edelleen tärkeitä?
Sekä rahaa että kannustusta tarvitaan.
Esimerkiksi uudenlaiset toimintatavat niin oppilaitosten kansainvälisessä
yhteistyössä tai uusina opetusmenetelminä kuin tieteenalat ylittävinä
tutkimusprojekteina vaativat rahoittajaltakin ennakkoluulottomuutta ja
riskinottovalmiutta. Vaihto-opiskelun toteutuminen jossain eksoottisessa maassa
voi hyvinkin edellyttää opintotukijärjestelmää täydentävän apurahan saamista.
Suomessa järjestettävä kansainvälinen kongressi tarjoaa muun ohessa
suomalaistutkijoille edullisen tapaamismahdollisuuden alansa huipputekijöiden
kanssa, mutta järjestäminen ei ole ilmaista. Liikesivistysrahaston apuraha voi
tehdä jatko-opintoihin käytettävän sapattivuoden taloudellisesti realistiseksi
työelämään jo ehtineelle ihmiselle, joka ammattitutkijoista poikkeavan
kokemuksensa ansiosta voi saavuttaa hyvinkin varteenotettavia tuloksia. Haasteet
eivät lopu aivan pian!
Tammikuussa 1999
Kari Asp
Ylös
|
