Tällä hetkellä moni yritysjohtaja miettii, missä sosiaalisen median foorumeilla kannatta olla ja kuinka siellä pitäisi viestiä. Monien johtajien mielestä Twitter on erittäin kiinnostava media, ja Suomessakin on esimerkkejä johtajista, jotka ovat pystyneet hyödyntämään Twitteriä työssään menestyksekkäästi.
Twitter, uutena mediana, herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä siitä, miksi sitä kannattaa käyttää, miten siellä olisi parasta viestiä ja miten välttää erilaiset somekohut. Näihin kysymyksiin vastaamaan tarvitaan sosiaalisen median konsultteja ja kouluttajia, joiden joukko onkin kasvava ammattiryhmä.
Konsultit tekevät hyvää työtä ja heidän ansiostaan yhä useampi johtaja uskaltautuu mukaan sosiaalisen median vuorovaikutukseen. Myös yritysten omat viestintäasiantuntijat ovat valmentaneet johtajia hyviksi sosiaalisen median viestijöiksi.
Konsulttien ja viestintäasiantuntijoiden neuvot kuitenkin perustuvat pääosin onnistuneisiin esimerkkeihin ja kantapään kautta kertyneeseen kokemukseen, sillä tutkimuspohjaista tietoa asiasta on vielä niukasti. Usein itsekin olen joutunut turvautumaan toimittajien keräämään tietoon, kun tutkittua tietoa ei ole saatavilla.
Ensimmäinen suomenkielinen tutkimukseen perustuva kirja Twitteristä ilmestyi vasta tässä kuussa. Kyseessä on Pekka Isotaluksen, Jari Jussilan ja Janne Matikaisen toimittama ”Twitter viestintänä. Ilmiöt ja verkostot”. Kirja käsittelee Twitteriä useista eri näkökulmista, mutta johtajien Twitter-viestintään siinä ei erityisesti paneuduta. Ylipäänsä varsinkin liike-elämän johtajien sosiaalisen median käytöstä on hyvin vähän tutkimusta.
Tutkimusprojektimme tavoite onkin kerätä perustietoa suomalaisten yritysjohtajien viestinnästä Twitterissä. Tavoitteenamme on esimerkiksi katsoa, kuinka aktiivista tviittaminen on, millaisia sisältöjä tviitit käsittelevät ja millainen tviittaaminen aikaansaa myönteisiä vaikutuksia, kuten kasvattaa seuraajien määrää. Tällä hetkellä aineistonkeruu projektiimme on menossa.
Jo nyt aineiston keruun alkuvaiheessa olemme huomanneet, että Twitterissä olevien suomalaisten pörssiyritysten ja muiden isojen yritysten johtajien määrä on hyvin rajallinen. Tällä hetkellä seurannassamme on 158 johtajaa. Tässä vaiheessa olemme myös havainneet, että tässä joukossa on hyvin paljon passiivisia Twitter-tilejä. Vain harva johtaja on oikeasti aktiivinen Twitterissä. Moni johtajista on avannut tilin, mutta lähettänyt vain pari tviittiä tai edellisestä postauksesta on todella kauan aikaa. Myös naisten vähäinen määrä tässä joukossa hämmästyttää.
Aikaisemmat, lähinnä kansainväliset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että olemalla aktiivinen Twitterissä johtaja ja hänen yrityksensä voivat saavuttaa monenlaista etua. Tutkimuksessamme yritämme hankkia faktaa siitä, mikä tilanne on Suomessa. Nyt kuitenkin voi jo sanoa, että yritysjohtajista ei ole ruuhkaa Twitterissä. Niinpä edelleen siellä varsin helposti pystyy teroittamaan omaa ja yrityksensä profiilia ja luomaan brändi-etua moniin muihin nähden.