Liikesivistysrahaston päämääränä on suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen. Rahasto pyrkii päämääräänsä tukemalla yhteiskunnan kehitystä ja kilpailukykyä lähinnä taloudellisen tutkimuksen ja opetuksen avulla. Maamme korkeamman taloudellisen sivistyksen edistämiseksi vuonna 1919 perustettu Liikesivistysrahasto syntyi tarpeesta lisätä investointeja tietoon ja osaamiseen.

Hankkeen kaukonäköisyyttä osoittaa lähes sadan vuoden aika, joka vaadittiin tiedon nousemiseen yhteiskuntamme tärkeimmäksi tuotannontekijäksi ja siirtymiseen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan.

Tänään olemme hyvää vauhtia matkalla aitoon tietoyhteiskuntaan, jossa pääosa kaikista tuotteista ja palveluista tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan digitaalisessa muodossa tietoverkkojen kautta. On täysin selvää, että tällaisessa ympäristössä investoinnit osaamiseen ja tietoon muodostuvat yhteiskunnan tärkeimmiksi investoinneiksi.

Liikesivistysrahaston juuret ovat talouselämässä ja talouden opetuksessa. Siksi on luonnollista, että Liikesivistysrahaston suurin mielenkiinto kohdistuu taloudelliseen kilpailukykyyn ja hyvinvointiin, mutta ei yksin siihen. Kestävä taloudellinen hyvinvointi ei voi perustua sosiaaliseen ja ympäristön pahoinvointiin. Talousjärjestelmien kilpailu on osoittanut välttämättömäksi huolehtia yhteiskuntamme sosiaalisesta ja ekologisesta perustasta, jos mielitään saavuttaa huipputuloksia pitkällä aikavälillä. Taloudellisten voimavarojen jatkuva kasvu antaa myös tähän mahdollisuudet.

Liikesivistysrahasto voi toteuttaa tehtäväänsä vain vahvalta taloudelliselta perustalta. Vuosituhannen vaihtuessa perusta on kunnossa. 1990-luvun jälkipuoliskon hyvä yleinen talouskehitys sekä rahaston hallinnon ja toimivan johdon taitavuus ovat kasvattaneet rahaston voimavaroja lisääntyneestä avustustoiminnasta huolimatta. Uutena puheenjohtajana haluan esittää edeltäjälleni Jaakko Lassilalle parhaimmat kiitokset poikkeuksellisen mittavasta panoksesta Liikesivistysrahaston hyväksi. Rahaston taloudellisen perustan edelleen lujittaminen on suurin haasteemme myös alkaneella vuosituhannella, jolla yhteiskuntamme tärkeimmät investoinnit kohdistuvat tietoon ja ihmisiin.